Nyt kun varhaishoito on mukana tuettuna lajina, niin varhaishoidon kemeran saajat hoitaa taimikkoja yl. paremmin kuin ne jotka ei sitä käytä ja jättää vh:n tekemättä. Siitähän niitä pusikoituneita taimikkoja syntyy, jos ei tehdä th:ja ajoissa.

Tämä on se pointti , johon kaipaisi parannusta. Taimikon varhaishoito jätetään tekemättä ja toimenpide korvataan nmh:lla myöhemmin , kun tuki on isompi. Tätä ovat ihmetelleet minua viisaammatkin. Edellä mainitsemani väite ilmenee siinä , että jatkuvasti tule vastaan kohteita , jotka on laskettu huonoon kuntoon energiapuuvaihtoehdon kannustamana. Kun energiapuulle ei olekaan kysyntää tai kohde on pienehkö , puut korjataan lopulta ainespuuksi ankaran ennakkoraivauksen jälkeen. Lisäksi poistettava puusto on hoitotoimenpiteiden puutteista johtuen liian pientä koneellista puunkorjuuta ajatellen .(Jessen tapaus hyvä esimerkki =40litra/runko).Näitä  tehdään olosuhteiden pakosta työllisyystöinä , mutta kate on näillä työmailla vahvasti negatiivinen.

On hyvä asia , että taimikon varhaishoito on saatu tuen piiriin , mutta ko vaihtoehtoa soisi käytettävän nykyistä enemmän. Valitettavasti energiapuupöheiköille maksettava isompi tuki on muodostunut käytännössä houkuttelevammaksi porkkanaksi ja ohjaa tekemään epätaloudellisia valintoja.

Kannatan Planterin ehdotusta. Taimikoiden aitaamistuessa olisi se huikea viestinnällinen etu, että nähtäisiin mikä on hirvien ekologinen vaikutus ts. miten taimikko kehittyy ilman hirvien laidunnusta. Ehdottomasti kokeilun arvoinen idea männyntaimikoille. Laitettaisiinko seuraavaan kemeraan – se olisi nopein tie aloittaa kokeilu! Ei ministeriö uskalla laittaa: tulokset olisivat liian kamalia harjoitetun hirvieläinpolitiikan kannalta…

aitaamistuki  on  huono  ajatus,  niitä  tulisi  liikaa  luontoon  ja   sinnehän  ne voisi huonolla   hoidolla  monelta  jäähäkin  saattavat  sotkeutua   eläinten  jalkoihin  ja  muutenkin  muovia  on nykyisin  luonossa liikaa

Vahva on usko aitauksen tehoon. Olen omin silmin todistanut itse aikoinaan avohakkaamani kuvion tilannetta , jossa toinen osa taimikosta oli aidattu ja jätetty raivaamatta(lehtipuuta jätetty ”parantamaan”  taimikon laatua) ja toinen osa vieressä pelkästään raivattu , mutta ei aidattu . Arvatkaapa kummalla puolella aitaa vahinkoja esiintyi ?Hirviemä vasoineen sukelsi sumeilematta aidan läpi raivaamattomalle puolelle herkuttelemaan.

Jos raivauksesta ei huolehdita , on taimikon aitaaminen ajan ja varojen haaskausta.

Vahva on usko aitauksen tehoon….Arvatkaapa kummalla puolella aitaa vahinkoja esiintyi ?

Kannattaisi kertoa ELY-keskuksille tämä havainto, että aidat eivät toimi ja vahingot sattuvat jopa väärällä puolella aitaa, jos keskikaistalla on ruoho vihreämpää. Teiden riista-aitoihin on hukattu turhaan kymmeniä miljoonia.

”Jos raivauksesta ei huolehdita , on taimikon aitaaminen ajan ja varojen haaskausta.”

Voisiko joku tosissaan ajatella, että kun mo viimeisenä oljenkortena turvautuu taimikon aitaamiseen, niin sen jälkeen hän ei hoitaisi taimikkoa aidan sisäpuolelta.

”Olen omin silmin todistanut itse aikoinaan avohakkaamani kuvion tilannetta , jossa toinen osa taimikosta oli aidattu…”

Miksi oli aidattu, olen ymmärtänyt, että siellä seudulla ei ole ongelmia taimikoiden hirvituhojen kanssa.