Kemera tarkoittaa kestävän metsätalouden rahoitusta. Jos sillä haetaan ohjausvaikutusta, niin aitaamistuki olisi ainakin näillä seuduin aivan omaa luokkaansa. Saisi valita puulajit pelkästään ja ainoastaan kasvupaikan mukaan ja varautua myös lämpenevään ilmastoon. Aika järkyttävä tulevaisuuden näkymä, kun paikoin metsistä alkaa olla 90% kuusta.

Jos kemerassa olisi valinnaisena nykyiset varhaishoidon- ja nuorenmetsän tuet tai vaihtoehtona aitaamistuki, valitsisin aitaamistuen. Siis vain toisen saisi. Vaikka aitaamistuesta ei saa lompakkoonsa riihikuivaa setelirahaa rahaa, niin valitsisin sen, koska se parantaisi merkittävästi taimikoiden tilaa.

Omavastuu 500€ /ha ja tuki kuittien mukaan.

Kun tämä hirvieläinvitsaus alkaa levitä Visan ja Jessen plantaaseille, niin siinä vaiheessa hekin ymmärtävät ettei kyse ole ”karehtimisesta”, vaan on tosi kyseessä.

2 metrin korkuinen aitaverkko maksaa kaupassa 2-3 euroa per metri, joten hehtaarille aita maksaisi halvimmillaan itse pystytettynä, aitatolpat lähimetsästä: 400 m x 3 euroa = 1200 euroa. Sen voisi kustantaa kertaalleen tarvittavan pituisena kaikille halukkaille metsänomistajille. Lisäksi sähköistys kesäkaudeksi.

”Nyt en kyllä ymmärrä, mitä Planter tarkoittaa.”

Tarkoittaa sitä, että  hirvien laidunnuspaine lienee omilla reviireillä noin 2-3 kertainen teikämannen reviireihin nähden. Johtuu suuremmasta hirvitiheydestä ja pienemmästä metsäpinta-alan/ taimikoiden osuudesta.

Miltä tuntuisi jos siellä olisi 2-3 kertaa enemmän hirviä, jotka tuottaisivat saman laidunnuspaineen ja olisi kymmenkertainen määrä (40 / 1000 ha) valkohäntäpeuroja. Siihen suuntaa ollaan menossa. Muiden kuin kuusen uudistusalat kutistuvat kutistumistaan ja hirvimäärästä ei tingitä sarveakaan verrattuna aikaan, jolloin syömäkelpoisia taimikoita oli 3-4 kertainen määrä, joten laidunnuspaine jatkaa kasvamistaan. Syöksykierrettä ei suostuta katkaisemaan.

Omat sähköaitakokeilut valkohäntäpeurat repivät reikaleiksi. Verkkoaitakokeilu oli täynnä peuran päänkuvia kun törmäilvät siihen, hyppivät kevyesti yli 180 cm aidan, ennen sen korottamista ja ryömivät aidan ali jos oli alla 30 cm tilaa. Sillä alueella tosin vhp tiheys oli 100 / 1000 ha luokkaa. Vaatii jykevän aidan, kunnon tolpat tiheään, nauhat merkiksi, että huomaavat aidan ja parinkymmenen sentin korotuksen 2 metrin lisäksi nauhalla tai rimalla.  Hirvi ei hypää yli eikä ryömi ali, mutta jos pelotettuna ei huomaa aitaa, sitä voi kaatua kymmeniä metrejä ja tolpat poikki.

Aita pitäisi rakentaa tälviisii, tämä kemeraan vaihtoehtoiseksi työlajiksi taimikonhoidon kanssa:

https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/11/Riista-aita.pdf

Sorkkakarja kasautuu metsästäjien omistamiin taimikoihin, sillä he eivät aitaa taimikoitaan, vaan harrastavat riistataloutta. Menee ihan oikein.

Jos hirvielukka pääsee aidatulle alueelle, se on sitten tarhattu eläin ja taimikon omistaja saa poistaa sen pakastimeensa. Metsästyslaki ei koske tarhattuja eläimiä.