mehtäukko, samojen lakien alaisuudessa samalla tavallahan kaikkia asioita käsitellään suomenkin mediassa kuin Venäjällä.  Suomessa on toistaiseksi sananvapaus vaikka moni tällä kanavalla kirjoittajista toivoisi että metsäasioista ainoa oikea tapa keskustella on MTK:n ohjeistus, siihen en ota kantaa onko se oikea vai väärä…  poliittinen päättäjä voi ohjailla oikeaa ja mikä on väärä vaikka se ei todellisuudessa ole välttämättä totuus.

Onneksi suomessa on mielipiteen vapaus ja oikeus massakokoontumiseen ja mielenilmauksiin, kiitos siitä että lakia joka on edelleen voimassa ei noudateta. Laki Ruotsin vallan ajoilta joka rajoittaa kokoontumisen vapautta maaseudulla….

en muista montako tällä partaherralla oli apulaista niin vaan  yks jäärähän siihenkin joukkoon mahtui ja yksi petturi….

Mehtäukko – kyllä siinä minun kohteessa suurin selitys on huono kuski. Myös kolhuja oli kakkosharvennuksen kuviossa (sama leimikko) niin, että ostomiestäkin hirvitti. Yhdessä kohtaa oli yhden puun kaadon yhteydessä onnistuttu kolhimaan 6 pystyyn jäänyttä 🙂 Tämä oli niitä harmillisia kohteita, joihin ei itse ehtinyt täältä kauempaa kesken hakkuun katsomaan.

Osasyy tuossa enskassa oli kyllä varmaan se, että oli vähän eriparisesti kasvanutta ja maastonmuodot, mutta ne on huono selitys. Kuten toisessa ketjussa oli puhetta, pieni jalkatyö ennen korjuuta olisi ollut paikallaan. Myös hyvän näkyvyyden mäntyinen laki (enskaa sekin) samalla kuviolla oli aivan kummallisesti ristiin rastiin ajettu. Yksi neljänneshehtaarin nurkka oli jäänyt kokonaan hakkaamatta.

Tämä oli niitä sellaisia kohteita, että ..tti pitkän aikaa sen jälkeen. Piti asioida siitä aina asiakkuusjohtajaa myöten.

…” tykkään että tekopökkelöitä, riistatiheikön tapaisia ja muita säästettäviä kohteita on tasaisesti ja että ne ovat omalle silmälle sopivan matkan päässä toisistaan…”

Res.ind. ärhäköintiä aivan omasta päästään. Noilla ei ole sijainniltaan leimikolla mitään tekemistä kotjuun onnistumisessa, kunhan ne ovat vain siellä.

Keturin ”huono kuski”-tolskaukset ovat kyllä melkoista luettavaa.Kenen etu on antaa toimia noin?

Ja onneksi ei tarvitse olla vastuussa toisten toilauksista.Niiden syistä ja selityksistä on tarpeeksi…

Eihän isaskarin metsässä hakkaamaton alue sattunut olemaan jo valmiiksi vajaapuustoinen. Näitä on tullut monta kertaa vastaan ja asia on käynyt ilmi ,kun alue on raivattu . Ei siis hakata ,ettei mene harvaksi. Joskus toki hakkuu keskeytetään raivaamattomuuden tai maaston liian pehmeyden vuoksi. Pientä plänttiä ei kannata esikseen käydä parsimassa ,joten sen hakkuu on järkevintä siirtää myöhemmille vuosille jonkun toisen hakkuun yhteyteen. Koneketjun siirtely leimikolle maksaa nykyhinnoilla jo 500 ekua ,joten muutaman kalikan vuoksi ei vehkeitä siirrellä. Enskaakin pitää olla jo useita hehtaareita .

..   …

Itse harrastin eräänlaista kevyttä käytäväharvennusta . Jäävän puustun laatu oli kuitenkin ykkösasia. Työpisteeltä käsin kaadoin rungot usin sanaan reikään koneesta poispäin ja kasa syntyi koneen sivulle puomin alle. Runkoja karsittiin täten pääsääntöisesti puominsuuntaisesti. Näin menetellen puuston runkovauriot jäivät olemattomiksi ja työ oli tehokasta.

M-Ukko. Jaa. Minä kun luulin, ja olen kuullutkin, että melkein jokaisella työvaiheella pyritään vaikuttamaan eh:n onnistumiseen. Taimikonhoidossa viimeistään.

Pauli