Keskustelut Metsänhoito käytäväharvennus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • käytäväharvennus

    en  oikein ymmärrä  tätä  uutta  menetelmää  jonka  upm ja   luke   ovat yhdessä  kehitelleet  ainakin  metsäyhtiötä  suosii  kun  on  muka  nopeampaa mutta   eikös  ensiharvennus  pitäisi  olla  myös  laatuharvennusta  ja  metsänomistaja  tekee tilin  jokatapauksessa  päätehakkuussa  niin  tämä uusi  vie  kyllä  pohjan  siitä  saa nähdä  tuleeko  yleistymääm , en  kyllä  keksi yhtään   syytä  minkätakia  pitäisi  harventaa  tällä  tavalla   keksiiköhän kukaan muukaan

  • Planter
    mehtäukko

    Omassa metsänhoidossa,- ei puhettakaan.

    Luulisin, että jos vaihto-ehtona on harventamattomuus, tämä parempi.

    pihkatappi

    Hieskoivikon ensiharvennus on sellainen, missä enskan mottihinnalla on suuri merkitys kiertoajan tulokseen. Muutoin ei nyt keksi käytäväharvennukselle kohdetta. Mitenkähän motokuskit tykkää hakata nopeasti motteja ja jättää metsän laadun huomioimisen, tärkeintä ammattitaitoa on juuri se että osataan jättää ne parhaiten tuottavat tulevat tukkipuut.

    Taviokuurna

    Taas halutaan rationoinnin hyödyt firmalle ja isännän tulevat tukkitulot putoavat. Ei järjen häivää. Onhan tätä samaa ideaa yritetty taimikonhoitoonkin Ruotsissa, Koneella ajetaan linjat taimikkoon ja linjojen väliin jäävät irokeesin sänget harventaa r-sahalla metsuri. Aika pian on järkiinnytty tuostakin pois vanhaan kunnon rs-taimikonhoitoon.

     

     

    mehtäukko

    Niin. Ainakin yksityismetsätaloudessa luulisi vallitsevan menetelmän olevan itsestäänselvyys!? Mihinkä muuhun siinä metsänhoito voi tuottavasti perustua, kuin yksilöiltään paraskasvuisten ja paraslaatuisten puiden valikoivaan jättöön kohti tukkipuuta.

    Puuki

    Taimikonhoidon ja varhaishoidon kuluja voisi kyllä pienentää raivaamalla konetyöllä käytävät. Mutta silloin ei niitä käytäviä kannata istuttaa uudistusvaiheessa ollenkaan.

    Halvan kuitupuun hankinta eh-metsistä vielä halvemmalla kuin nykyään ei ole mo:en etu .

    Jätkä

    Tuo ”Käymäläharvennus” on vasta esiaste meidän vanhakantaisten, rattailta pudonneiden EX- opettajien tainnuttamiseksi. kehitys tässäkin kulkee ja sen keulakuvana ehkä titämättäänkin on kohoamassa Harjavaltalainen eturivin taistelija, joka ennakkoluuloista välittämättä on kehittänyt mullistavan tekniikan, jolla teollisuus saa raaka-aineensa vieläkin halvemmalla.

    Tekniikkahan on jo tullut selväksi: – Suoritetaan avohakkuu, jonka jälkeen maanmuokkaus ja istutus. Sen jälkeen seuraava toimenpiden on ensiharvennus, jonka ajankohta on sopiva, kun noin kaksi kolmasosaa puista on kuollut ja mielellään pystyssä. Hakkuu on avohakkuumenetelmää muistuttava, jossa pystyynkuolleet puut säästetään, että MO saa ne korjattua ”Poltinpuikseen” .

    Ensimmäinen kierto kestää noin 40 vuotta ja uudistaminen tapahtuu samoin kuin ensimmäiselläkin kerralla.

    Menetelmä on oivallinen, koska uuden metsän synnyttäminen on ainoa kulu MO:lle. Puhdasta tuloa on odotusajan lopussa reppaasti täyttämään pankkitiliä, jossa on tilaa.

    Puuki

    130:n säästö eh-korjuussa ja 700:n tappion päätehakkuun tukkisaannossa. (Luke)

    Eli ensiharvennuspuilla pitäisi olla n. 6 € / kuutiolta parempi hinta (poist. 50 m³/ha) , jos tehdään käytäväharvennuksena, jotta päästäisiin samaan lopputulokseen myyjän kannalta. (3% korko). Voi olla että harvennustulotkin vähän laskisi, joten kymppi lisää puun hintaan, niin saa tehdä käytäviä ensuharvennusmetsiin.

    mehtäukko

    Entäpä jos tukin tarve paranee oletustakin paremmin? Käymäläharvennuksessa kaavamaisesti rytyytetty toimenpide kusee niin paljon kintuilleen, että siinä voi eurot ja prosentit keikahtaa. Joka tapauksessa tavanomaiseen menetelmään verrattuna arveluttavan susi-systeemi.

    Puuki

    Tulevaisuuden puun tarpeita ei tiedä varmaksi kukaan. Valistuneita arvauksia voi tehdä.

    Mutta kuka ostaja maksaisi 500 €/ha pystyhintaan extraa, jotta voisi säästää 130 € ? – Niinpä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)