› Keskustelut › Metsänhoito › käytäväharvennus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7

  • käytäväharvennus

    Lähetetty: 26.4.2018, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehdessä esiteltiin käytäväharvennus, joka lisäisi ensiharvennuksen kannattavuutta. Moto-kuski hakkaisi ensiharvennuksella metrin tai kahden metrin käytäviä ilman puuvalintaa. Ensiharvennustili kasvaisi ja tulevaisuuden tukeista osa tuloutuisi jo tässä vaiheessa ja mutkaiset rungot jäävät kasvamaan kuitupuuta tuleviin hakkuisiin ja tukkipuuksi kehittyy ehkä 600 runkoa.

    Samaan aikaan on ollut kirjoitus että laatuharvennus on metsänomistajalle taloudellisempi, kuin myöhennetty harvennus. Eli laatuharvennus tehdään, kun puusto on vielä melko pientä ja siinä voidaan poistaa silloin paksuoksaisia isompia puita ja tietysti aivan pieniä alle jääneitä puita. Tietysti harvennuksen tulo on melko onneton, mutta aikaisin tehdyn harvennuksen jälkeen hyvälaatuisessa puustossa on tuhat tukkipuuksi kehittyvää runkoa hehtaarilla.

    Kumman harvennusmallin sinä valitset, jos laatuharvennuksesta saa 200 euroa vai jos käytäväharvennuksesta 10 vuotta myöhemmin 1200 euroa?

    Tekijä
    pihkatappi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 5.5.2018, 19:07

    En tiedä tuosta Harverista,olisiko ”talvelle ottamista”?

    Pitää olla raivatut pohjametsät että näkee sahauksen ja hypätä siitä sivummalle jos…Paimentajan täytyy olla maastokelpoinen ja tarvittaessa ketteräkinttuinen.

    Entäpä ylhäältä lentävä katkennut kuiva latva tai paksu oksa? Ketjuluodin kerkeää väistää ukko kuin ukko kun Magardia ei ole välissä?!

    Mutta kyllä työnäytöksissä kun mä,ku,ko,ha – sekakuorman rumautti röykkiöksi, joka levisi kuusen kylkiä vasten, katsomossa oli hiljaista…

    Jätkä 5.5.2018, 19:16

    Näin yhden Prototyypin, jota varusteltiin taimikonhoitokoneeksi. Siihen oliistutettu ohjaamo.

    Sivukaatokippi onkin huono, normaali kippi sen olla pitää. Toisekseen se alusta on hyvä, vaikka kone olisi vain hakkuukoneen alustana.

    Kuitupuunkasvattaja 5.5.2018, 19:31

    Hyviä näkemyksiä sekä Suorittavalla että Jätkällä. Kehitys voi edetä kahteen suuntaan.

    Pieni kone saattaa toimia ilman kuskia tai yksi operaattori valvoo kahta tai useampaa yksikköä kerralla. Se joka osaa rakentaa hyvän pienen peruskoneen, jossa on mahdollisuus olla joko kuski tai sama runko voisi toimia myös kuskittomana, voisi hyvinkin pärjätä.

    Toinen vaihtoehto on yleiskone, joka rappaa tehokkaasti alueelta kaiken.

    Metsäala on kaikkiaan toimiala, jossa alan ammattilaiset ovat koko ajan onnistuneet vähentämään ihmisten määrää. Tuottavuus / työntekijä on noussut hurjasti viimeiset 70 vuotta. Verratkaapa vaikka sote-alaan tai hoiva-alaan, jossa ay-liike on koko ajan vailla lisää käsipareja.

    En mitenkään usko, että suomalaisen metsätalouden korjuuketju olisi tulevaisuudessa pari konetta, pari tuuria ja investointikustannus 1-2 MEUR/ketju. Suomen kustannustaso, osaaminen ja puun luontainen laatu (globaalisti) vie kehitystä johonkin muuhun suuntaan.

    Jätkä 5.5.2018, 19:49

    Kuitupuunkasvat.  -On hyvä, että on joitakin, jotka eivät junnaa vain samaa latua. Ajatus siitä että tuollainen Erittäin maastokelpoinen kone työskentelee yksin metsässä on jalostettuna sellaiseksi, että samassa savotassa on tuollaisia itsenäiseen työskentelyyn pystyviä koneita useampia ja komentoautosta urakoitsija seuraisi niiden toimintaa ja suorittaisi tankkausta ja huoltoa koneelle aina kun se tulisi tauolle.

    Varsinaiseksi ajokoneeksi tuollainen konetyyppi on liian pieni , sen pitäisi polkea samoja uria moneen kertaan, jolloin vauriot olisivat varma nakki.

    kuusessa ollaan 5.5.2018, 21:40

    Tällä hetkellä käytetään pääsääntöisesti yleiskokoluokan koneita Suomessa. Sekä kuormatraktorina, että motona. Ruotsissa sitten lisäksi puhtaasti aukkohakkuille järeimmät mahdolliset versiot.

    Muualla euroopassa homma on suomeen ja ruotsiin nähden lähinnä askartelua, koneiden käyttöasteet n. 1/2 pienemmät. Taasen balttiassa ja sen lähialueilla ryvötään hakkuut kaikilla mahdollisilla keinoilla jonkinlaisen tien varteen.

    Jätkä 5.5.2018, 23:59

    Mainitset Baltian maat. Siellä käytetään samaa taktiikkaa, kun meilläkin oli joskus 40 vuotta sitten.  Kun tehtiin uusi metsäkonemalli, niin jos se kesti, seuraavaan versioon pantiin isompi kone, jos voimansiirto tai runko petti, pantiin lisää rautaa, jos maavara loppui, isonnettiin pyöri – ei levennetty renkaita ja siten lisätty kantavia neliöitä.

    Korjuu ympärivuotista, Traktorit uivat kuusikoiden läpi, hyökyaalto tuli traktorin edellä kuravelliä. Koneiden painot nousivat kohinalla.

    Nyt ollaan päästy parempiin koneisiin mutta minusta ensiharvennuksessa ei saisi tehdä yli neljän metrin ajouria.

    isotee 11.5.2018, 08:12

    Siis ymmärsinkö oikein, että käytäväharvennuksessa normaalien ajourien lisäksi hakataan ajouriin ilmeisesti poikittaisia ”käytäviä” ajouralta toiselle? Eli ylhäältäpäin katsottuna niin kuin ”tikapuut”, jossa käytävät ovat niitä ”askelmia”? Käytävien väliin jäävää aluetta, ”ruutua”, ei siis käsitellä mitenkään?

    Onko porukoilla tästä laajemmin kokemusta? Hakkaajalle varmaan helppo menetelmä kun ei tarvitse valikoida puita sen kummemmin kun vaan hakkaa ajouraa ja niitä käytäviä? Mutta miten ne jäljelle jäävät ”ruudut” sitten; eikö ne tarvitsisi jotain hoitoa?

    Mitä tulee aloittajan alkuperäiseen kysymykseen, valitsisin kuitenkin perinteisen laatuharvennuksen jossa valitaan puut suunnitelmallisesti.

    pihkatappi 11.5.2018, 09:21

    Niinhän me kaikki valitaan, paitsi arto. Se on sitä monimuotoisuutta.

    Kirjitettu kannon nokassa kuusen istutuksella, nyt tarkenee.

    Jean S 31.8.2018, 14:04

    Itsenäistä metsäkoneketjua on taas viritelty visiotasolla askeleen pitemmälle:

    https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/puu-poikki-ja-robotin-kyytiin-suomalaisinsinoori-kuljettaisi-puut-metsasta-tien-varteen-kuljetusrobottien-avulla-6738747

    Myös tässä jutussa yritetään (kirjoitusvirheistä huolimatta) pohtia sitä, voisiko ensiharvennuksen tehdä puhtaan mekaanisesti poistettavia puita sen tarkemmin valitsematta.

    Puuki 31.8.2018, 14:54

    Perinteistä ensiharvennusta ei tarvitse tehdä ollenkaan, jos kasvatetaan taimet suoraan tarpeeksi isoiksi , jotta niistä saadaan jo 1.harvennuksessa n. puolet tukkia ja puolet kuitupuuta. Toimisi kuusella paremmin kuin männyllä.  Uudistuskulut pienenee , samoin th-kulut, kun taimivälit voisi raivata koneellisesti.   1. harvennus olisi n. 5 vuotta (riippuen kasvupaikasta/l-summasta) myöhemmin kuin ensiharvennus normitiheydellä olisi. Mutta tulot paljon enemmän kuin eh:ssa. Tulot-menot nettonykyarvolla laskettuna huomattavasti parempi.

    Tämä kasvatusketju ei siis ole tarkoitettu muille kuin yksityisille mo:lle. Firmoille se ei sovi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7