Keskustelut Metsänhoito Käytännön vinkkejä manuhankintaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Käytännön vinkkejä manuhankintaan

    Ajattelin tulevana syksynä tehdä moottorisahalla männikön ensiharvennuksen ja ajaa puut itse traktorilla tien varteen (tienvarsikohde). Vinkkejä ensimmäiseen hankintahakkuuseen siis pyytäisin. Lähinnä hyväksi havaittuja hakkuun työskentelytapoihin, -järjestyksiin ja ehkä myös -tekniikoihin liittyviä asioita kannattaa jakaa. Vastauksia siis ihan perusasioihin kuten esimerkiksi siirteletkö kombikanisteria, työkaluja ja eväsreppua hakkuun edetessä koko ajan mukanasi? Tai esimerkiksi, käytätkö kaatorautaa ja miten onnistut olla hukkaamatta sitä etc.? Merkkaatko tulevat ajourat ennakkoon? Hakkuuta nopeuttavia ja helpottavia kikkoja? Puuvalinnasta en niinkään tarvitse neuvoja. Keskustella voi myös hankintahakkuista yli päätään.

  • torppari

    aloita savotta suunnitelllulta ajouralta..avaa uraa jonku matkaa ja sen viereen sitte nökösiä…turha tehä ”hevos miehen” kasoja jos omalla setorilla ajat…kasatessa tosiaan palakeet puhkuu…..tokkopa joka tankilla kannattaa reppua siirtää ainakin jos on lasi airami termos…
    tahtoo joskus tuuri käyvä ja ei olekkaan väliajalla kaffetta ja pullaa

    albre

    Itse hakkailen vuodessa noin 200 mottia ensiharvennuksia ja tuttu ajokonemies käy sitten ajamassa puut pois. Itse aloittelen talven hakkuut sopimalla kuka ostaa puut ja millä mitoilla. Yleensä katselen vain kokoojauran paikan tarkemmin hyvälle kohtaa, muut tulevat sitten luonnostaan, noin 20 metrin välillä. Tietenkin jos leimikolla on pahempia kivikoita tai mutakuoppia kannattaa ne ottaa huomioon urasuunnittelussa. Muistaa tehdä tarpeeksi leveät urat ja mahdollisimman suorat.

    Tiheyttä kannattaa seurata vähintään päivittäin, silmä valehtelee välillä aika paljonkin.

    rekkamies

    Hankintahakkaajalla ei saa niin kiire olla, ettei välillä tulilla jouda istumaan.
    Jos ei nyt ihan joka päivä viitsi tulien kanssa tuhrata, niin vähintään kerran, pari savotan aikana kannattaa nuotiolla makkarat paistella.

    Jätkä

    Niin. Jos ajokoneena on maataloustraktori ja lyhyt kuormain, niin hakkuumenetelmä on kasoihin uran varteen.
    Silloin hakkuu kannattaa tehdä Uun muodossa, eli ajouralla olevia puita ensin ja ne kaadetaan uralla taaksepäin = aukkoon.
    Pöllit kasoihin heti ja aluspuu alle. Latkonta voi olla ihan hyvä tehdä n. kolmimetriseksi. sitten kaadetaan lähellä uraa olevia puita niin, että oksat tulevat uralle ja jopa latvus uran toiselle puolelle. Pöllit kasaan ja kasat sijotellaan Sik-Sak, eli mielellään ai kasoja samalle kohtaa molemmille puolille = kasaväliksi tulee n 3 metriä.
    Viimeksi kaadetaan kauimmaiset puut kohtisuoraan latvus uralle. Kasoja voi tehdä niin kauas uralta, kuin puomilla pystyy ottamaan.
    Opettele katkomaan ilman mittaa ja karsimaan hyvin vähin liikkein, ne nopeuttavt työtä suunnattomasti.
    Aloitamme näinä aikoina pienen savotan maataloustraktorin ja pienen kärryn kanssa, ei kuormainta.
    Avaamme ensin ajouran ja ajan Taavetin palstan perälle. kaadan pikkutilhillä puut aina kohti ajouraa. Vyörytän tyvipöllit uraa kohti, en kasaa. Kun tankki on tyhjä, siirrän Taavetn hollille ja kampean pöllit kärryyn, siirrän, kampean ja siirrän kerrallaan vain muutaman metrin, kunnes kärry on täynnä tai pöllit loppu. Kerralla kärryyn mahtuu vajaat kaksi kiintoa.
    Ajelen varastolle, jossa puran kuorman ja terotan ja tankkaan sahan.
    Kupposen voin ryypätä samalla, mutta sitten taas takaisin metään ja sama liike. Jos neljä kuormaa tulee pinoon päivässä, niin ihan olen tyytyväinen.
    Jos on sopivaa puuta, teen polttopuut samalla kertaa, mutta ajan ne eri kuormassa, koska pistän ne saman tien klapikoneen läpi ja varastoon.

    Pähkäilijä

    tuntuu että toisilla on kuviot vain kankailla…

    raivaussahaaja

    Kiitos Jätkälle. Täällä on käytössä myös Taavetti (Case 1394). On ketterä ja hyvä maavara. Takavetoisuuden takia ajourat suunniteltava huolella. Sillä on tullut metsähommissa oltua. Perässä metsäkärry kuormaimella.

    Eli siis ensin kannattaa avata ajouraa kaataen puut taaksepäin ajouran suuntaisesti ja pöllit samantien kasoihin muodostuneen ajouran varteen. Eikö kaadettuja ja katkottua puita kannatta jättää karsinta-alustoiksi seuraaville kaadettaville puille? Sitten kaadetaan uran vierestä takaviistoon ajouraa kohti, jolloin ajouralle muodostuu oksamatto. Puut jälleen saman tien kasoihin. Lopuksi harvennetaan uralta kauimmaiset puut kaataen ne kohtisuoraan ajouraa kohti. Taas puiden kasaus. Ja kyllähän makkaranpaistoon pitää aikaa olla, ainakin viikonloppuisin. Ja hyvät pullakahvit aina mukana. Milloin männikön harvennusta voi aloitella, ettei sienitartuntoja tule? Pitääkö odotella pakkasiin asti?

    koivunkaataja

    Minä en jätä kaadettuja puita karsinta-alustoiksi, koska niitä saa sitten kaivaa risujen alta.
    Aluspuita kasojen alla en käytä kuin sattumanvaraisesti ja silloinkin kasan pään alle.Risuja tulee kuormatessa jonkin verran pinohon,mutta siitä ei ole koskaan kehuttu.
    Traktori on neliveto fiiatti kuormin ylettyy seitsämään metriin ja kuorma n.4m3.

    Metsuri motokuski

    Olen samaa mieltä että niitä aluspuita ei tarvita kasojen alle. Hidastaa vain ajoa. Kyllä ne puut osaa ottaa opettelun jälkeen siten ettei kouraisen maata mennessään. Monesti ne aluspuut painuvat maan sisään painon alla ja ne ei edes auta mitään. Minusta kasoja voi tehdä myös ristiin toisten kasojen päälle kourakasoiksi kuitenkin niin että lajikkeet eivät mene sekaisin. Eri lajikkeitakin voi ajaa jos nostaa ne kuormaan toiseen laitaan niin saa samalla ajoura tyhjäksi yhdellä ajolla.

    Rane

    Nykyisin kuormainvaakamittaus mahdollistaa myös pitkän rangan teon.Tällöin kasaustyö vähenee reilusti,eräänlaista suorintaa.
    Toki asettaa sitten lähikuljetuskalustolle ja erityisesti kuskille omia vaatimuksiaan.Sopii paremmin yhden puulajin metsiin.

    Itäsuomen Antti

    Itse ku hakkasin työparin kanssa ja ajatettiin vieraalla niin myö perustettiin päiväksi tukikohta johonki sopivaan paikkaan johon jäi kahvit ja huoltotarvikkeet. Siinä käytiin huoltamassa ittemme ja sahamme.

    Itse tein silleen että karsin sitä mukaa kuin kaadoinki. Sen mitan kanssa pelaaminen ei oikeasti hidasta niin paljon kun ne varottaa (kai) kun sen iskee kerran siihen tyveen ja sutkii vaan ne merkit siihen pölliin. Ite oon aina katkonu sitä mukaa kulkiessa ja sitten kasannu ne mitä pitääki. Kaveri kaato aluks vinon pinon puita, ja karsi sen jälkeen, mutta silti loppuajasta mie kerkisin vetämään niitä kasoihin ja jopa karsimaan kaverina.

    Ens harvennuksella pärjää ihan hyvin yhdenkäden saksilla. Mie kulettelin koukkua siinä kaverina, mutta aika vähän sille tuli käyttöä.
    Mieluummin hankkii vaikka juomapullo telineen siihen vyölle.

    Kun korjuu tulee traktorilla niin se ei ylety ihan niin kauas ajouralta kuin oikea metsäkone, eikä nosta mahdottomia kuormia joten sopiva kourakasa on 3-5 pölliä. Tietty järeämpiäki vehkeitä on. Ajomies kiittää jos sen ei tartte siirtää traktoria joka ainoan kasan luo vaan se voi nostaa pari kolme nippua ajouran molemmin puolin ja siirtää traktoria reilummin kerralla. Kumma kun hinnoitteluissa ei tää näy. Ellei kuski aja tuntitaksalla. Siltikin se traktori on edullisempi siirrin ku sinä itse joten yli 5 metriä ei kannata pölliä lähteä kantamaan.

    Se kasan aluspölli on hyvä, mutta vielä parempi on jos löytää sellaisen pöllin jota ei tartte ottaa mukaan, mie teen vähän aina miten sattuu. Jos hakkaat lumettomaan aikaan ja sitten ajat vasta lumien tultua niin sillon se aluspölli säästää paljolta maan kuletukselta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)