Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • MJO

    Puunhalaajalle totean ,että bisnesajattelu on kuin punainen vaate joillekin maanomistajille.

    Eikös tämä ylisuuren kannan kasvatus sitä juuri nykyisin ole? Itse aikaisemmin juuri kirjoitit, että lahtivajoihin, metsästysmajoihin sijoitetetuille euroille halutaan vastinetta saaliin muodossa.

    Planter

    Luke vuosi sitten:

    ”Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 67,8 % (95 % luottamusväli 65,4 – 70,1 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,39 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,32 – 1,46). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vie koko maan jäävästä kannasta vuosittain keskimäärin noin 6,3 %.

    Yksinkertaistettu laskelmani kannan kehityksestä sen jälkeen:

    Liikenne ja pedot verottivat kantaa ennen kevään 2018 vasontaa arviolta noin 3000 yksilöä, joten keväällä kanta oli noin 95 000 yksilöä.

    Kevään vasonta nosti kantaa 1,678 x 95 000 = 160 000

    Vasonnan ja metsästyskauden välillä/aikana pedot ja liikenne verottivat kantaa noin 4000 yksilöä lisää, jolloin jäi 156 000.

    Syksyn 2018 /talven 2019 metsästyskautena kaadettiin 53 000 yksilöä. Joten kanta on nyt 156 00- 53 000 = 103 000, eli kasvaa edelleen.

    Tilanne muuttuu dramaattisesti, jos kanta-arvio onkin 20% aliarvio, kuten hirvipuolella on ollut vuosikaudet:

    Silloin lähtötilanteessa 2017 olisi 118 000 yksilöä ja 2018/2019 jäävä kanta nyt 136 000 ja tämän kevään vasonnan jälkeen 1,678 x 132 000 = 220 000.

    Melkoinen pommi on rakennettu.

    Olen tuolla toisessa 0,06% ketjussa yrittänyt selittää tätä mekanismia, mutta ihan kaikki eivät vieläkään suostu hyväksymään ajatusta, ettei kannan aliarviotilanteessa määrä automaattisesti pienene, vaikka kaatomääriä nostetaan reippaastikin.

     

    sitolkka

    Kun nyt saataisiin se valkohäntäpeura virallisesti haitalliseksi vieraslajiksi minne se kuuluukin. Sitten voidaan aloittaa tehokkaat poistotoimet.

    jousimetsästäjä

    Hei,

    Olen Vantaalla asuva metsästäjä jolla mahdollisuus myös jousella tapahtuvaan metsästykseen. Olen erittäin kiinnostunut kaikista mahdollisista metsästysmahdollisuuksista, ja olen myös valmis maksamaan korvausta tällaisesta mahdollisuudesta. Mahdollinen lihanjakokin voidaan sopia erikseen esimerkiksi 50/50.

    Minuun voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse m.tahvanainen@gmail.com .

    Reima Ranta

    Hienoa jousimetsästäjä!

    Maanomistajien on syytä alkaa järjestämään näitä tuhannen hehtaarin metsästysalueita halukkaille.

    jees h-valta

    Halukkaat voivat kipata vaikka kauriin päivässä vaikka kiinni juoksemalla mun puolesta. Mitä väliä sen on jos joku jouskari joskus valtiolle menee. Niitä saa uusia. Siihen mitään hehtaareja tarvita. Reipasta harrastemieltä ja omalla luvalla. Se on siinä.

    jousimetsästäjä

    Tuo 1000 hehtaarin raja koskee siis hirveä, valkohäntäpeuralle vaadittava yhtenäinen määrä on 500 hehtaaria.

    Metsäkaurista yhtenäisen maa-alan rajoitukset eivät koske. Jos täältä löytyy maanomistajia joilla on ongelmia metsäkaurispopulaatiosta niin ottakaa vain rohkeasti yhteyttä. Tietyin rajoituksin metsästysoikeuden vuokraus voi onnistua vaikka olisi jo sopimus voimassa paikallisen metsästysseuran kanssa.

    Planter

    Jos tosiaan on ongelmana, että metsäkauriit merkittävässä määrin alkavat tuhota istutettuja kuusentaimia, niin kannattaa otta yhteys ”Jousimetsästäjään” tai johonkin toiseen innokkaaseen metsästäjään, joka syystä tai toisesta ei nykysysteemin puitteissa pääse toteuttamaan harrastustaan.

    Jos on vuokrannut mailleen kaiken metsästysoikeuden jollekin seuralle ilman mitään muita ehtoja, saattaa tulla ristiriitoja, jos alueelle ilmestyy ”ylimääräinen metsästäjä”. Kannattaa siis vuokrata seuralle vain pinta-alaan sidottujen sorkkaeläinten metsästysoikeus ja tietysti villisian.

    Itsellä oli kerran metsäkaurisongelma, kilautin kaverille ja hän kävi hakemassa ne pois. Parissa viikossa asia oli hoidettu. Näin sen pitäisi mennä muidenkin sorkkaeläinten suhteen. Jos /kun täällä  nykysysteemissä metsän uudistaminen ja  taimikon perustamien ei onnistu, otetaan yhteyttä ”kolmanteen sektoriin”, joka korjaa asian.

    Nämä maattomat vapaat ”jousimetsästäjät”voisivat lyöttäytyä yhteen ja perustaa yhdistyksiä, jotka lähtisivät kilpailuttamaan maanomistajien vuokrasopimuksia. Uskoisin, että ainakin 500 ha alueita löytyisi helpostikin. Täällähän jotkut puutarhaviljelijät ovat tuskailleet jopa kymmenien tuhansien eurojen vahinkojen kanssa. Itselle ainakin riittäisi korvaukseksi se, että sorkkaeläinkanta pidetään sellaisella tasolla, että metsätaloutta voi harjoittaa metsänhoitosuositusten mukaan.

    ps. Metsäkaurispukkia saa metsästää myös keväällä 16.5.2019 — 15.6.2019

     

    puunhalaaja

    Tietyin rajoituksin metsästysoikeuden vuokraus voi onnistua vaikka olisi jo sopimus voimassa paikallisen metsästysseuran kanssa.

    Miten sellainen tilanne, jossa olen luvannut seuralle, että saa tulla vaikka pihaan ampumaan ja antanut luvan metsästää 150 metriä lähempänä taloa. Koska mulla on niin vähän hehtaareita, niin eivät ole mitään paperia tuoneet allekirjoitettavaksi. Ilmeisesti voin vapaasti ottaa tarvittaessa muita tyyppejä metsäkauriita ampumaan?

     

    Gla

    Suullinen sopimus on pätevä. Kirjallisessa sopimuksessa voi olla ehtoja, mutta suullisessa ei sellaisia tietenkään ole. Vain se, mitä on puhuttu. Eri asia on se, että metsästysseura uskaltaa tuollaisen varassa metsästää, kun ongelmatilanteissa näyttö on aina hankala asia. Ja eikös seurat joudu jollain tavalla raportoimaan käytössä olevat alueetkin. Ainakin minulla meni sopimukset uusiksi jonkun raportointiuudistuksen takia.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 275)