Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • puunhalaaja

    Suorittava on huolissaan siitä, että miten seuroissa porukkaa piisaa, ja siitä, että metsästyksen vapauttaminen vain lisäisi sorkkaeläimiä.

    Voisiko tässä kuitenkin käydä niin, että lisääntyny vapaus loisi uusia bisnesmahdollisuuksia? Yrittäjä vuokraisi jossain autioituvassa syrjäkylässä alueet. Maanomistaja saisi vuokratuloja ja yrittäjän velvollisuus olisi pitää kanta maanomistajien määrittämällä tasolla. Yrittäjä järjestäisi etelä-suomen innokkaille metsästäjille pakettimatkoja.

    Tässä mallissa eläinkannan tason määrittäisi maanomistajat, jotka saisivat myös vuokratuloja. Etelä-Suomen metsästäjät pääsisivät jahtiin ja joku työllistäisi itsensä. Voisiko tällainen malli toimia siellä missä seuraan ei enää riitä porukkaa?

    Jätkäpätkä

    Kyllä nämä näitä isosarvisia metsäpeuroja ovat täällä Pohjois-pohjanmaan eteläosissa, niitä on joskus nähnyt kymmenkunta laumassa. Kauriita on aivan liikaa, ainakin peltojen laitamilla jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ovat huonot, mitä kuusen luonnon taimia ehtii syntyä niin sen verran kauris hankaa kuorettomaksi.

    Lenkopetäjä

    Ilmeiseti kortteerataan aika likekkäin mutta en oo kyllä tuommosta havainnu.ei tässä meijän kylällä niitä kyllä montaa olekkaan

    suorittava porras

    Puunhalaajalle totean ,että bisnesajattelu on kuin punainen vaate joillekin maanomistajille. Irtisanovat vuokrasopimuksen välittömästi saatuaan vähäisintäkään vihiä siitä ,että joku hyötyy taloudellisesti metsästyksestä . Toinen huomionarvoinen seikka nykytilanteessa on metsästäjäkunnan ikärakenne. Joukko ikääntyviä ja äreitä vanhoja herroja ei ole kovin innokas tekemään merkittäviä uudistuksia . Jos joku erehtyy esittämään jotain isompaa muutosta ,voi olla seurauksena koko toiminnan lamaantuminen ja loppuminen erimielisyyksiin ajautumisen vuoksi. Periksi ei anneta niin kauan ,kun peukalo heiluu ,ollaan sitten kuinka väärässä hyväänsä.

    oksapuu

    Niinkö?

    Tein tuossa juuri kolme maksullista metsästys-vuokrasopimusta. Annoin kertoa itselleni että kaatoluvat kyllä käytetään…

    Aivan sama sitten miten saaliin käyttävät, osa menee varmasti myyntiin…

    Planter

    Kaupallistamista on tutkittu esim Jyväskylän AMK:n hankkeessa:

    https://issuu.com/bang48/docs/jamk-riistatalouden-aktivointihanke_a0559427e550a8

    Mutta

    ”Joukko ikääntyviä ja äreitä vanhoja herroja ei ole kovin innokas tekemään merkittäviä uudistuksi”

    Näin on ja  nimenomaan riistahallinnossa:

    https://riista.fi/blogi/liiketoimintaa-metsastyksesta/

    Jätkäpätkä

    Ei meilläkään tässä ole kuin 3-5 kaurista, mutta kyllä selvästi huomaa ettei niitä ruokkimaankaan kannata alkaa. Kyllä hirvieläimistä tulee vielä metsätaloudelle kaikista pahin ongelma kun tämä jo vanha metsästäjä kaarti hiipuu kokonaan, kuka ne hirvet pyytää jos ei toimintamalli muutu?

    jees h-valta

    Todella, kokemuspohja on itellä sentyyppistä että tiedän yhden ruokintapaikan hiljentyneen aktiiviruokkijan pudottua pelistä. Nyt tämä aika lähellä omia metsiä oleva karja on siirtynyt muille ruokintapaikoille ja selvästi hiljaisempi talvi ongelmien suhteen. Kun se oli myös hirville mieluisa paikka oli selvä että lähimaisemassa kulki enemmän karjaa. Ja haavikossa myös turhaa runkojen kalvamista. Tänä keväänä tuo on ollut pois kuviosta täysin ja siksi tästä ruokinnasta kautta Satakunnan, olisi todella syytä lopettaa. Täällä Harjavallassa varsinkin on aivan liian innokasta ruokinta ollut. On tiloja jotka antavat näihin turhan avokätisesti ravintoa. Joskus aina löytyy omilta tiluksiltakin peruna-sun muuta juuresta läjissä. Se tietää kyllä aina maan sisään hävitystä. Viime vuonna tuhosin kaksi ruokintaläjää.

    Lenkopetäjä

    Ei ole mitään asiaa perustaa ruokintoja ilman maanomistajan lupaa vaikka maat ois seuralle vuokrattu

    puunhalaaja

    Puunhalaajalle totean ,että bisnesajattelu on kuin punainen vaate joillekin maanomistajille. 

    Ehkä on näin, en tiedä. Minä tuossa mietin lähinnä sitä tilannetta josta olet varoitellut, eli loppuu metsästäjät seurasta ja sitä myöten koko seura. Mitä siis tällaisessa tilanteessa voi metsänomistaja tehdä?

    Kaupallinen metsästys voisi olla ratkaisu tällaisessa tilanteessa. Luulisi homman kiinnostavan aktvvista omistajaa, jos vaihtoehto on se, että kukaan ei harvenna kantaa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 275)