Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • sitolkka

    No mitenkäs se isäntä meinaa estää, että sen elukat ei tule muiden maille. Eihän lehmiäkään saa toisten mettissä laiduntaa. Ei se voi olla niin, että joku tuo tänne ulkomailta jonkun elukan ja päästää ne toisten ihmisten maille rellestämään.

    arto

    Se on valtion karjaa ja oleskelee missä huvittaa.

    suorittava porras

    Taitaa olla sen verran vanhaa asiaa , että syyllisiä valkohäntien leviämiseen ei saada enää edesvastuuseen. Reilua 100 000:aa elukkaa on aika hankalaa ohjailla . Metsästäminenkään ei tuota aina toivottua tulosta. Tulevana syksynä tulisi kaataa yli 60 000 valkohäntäpeuraa . Tämäkin määrä taitaa vain pysäyttää kannan kasvun .

    Katselin rhy-kohtaisia kaatotavoitteita tulevalle syksylle eri puolilla maatamme. Monien olisi 2-10-kertaistettava viime metsästyskauden saalismääränsä , jotta tuohon 60 000:een kaadettuun yksilöön päästään. Oman rhy:n alueella kerroin on ”vain ” viisi. Sen voi jo suoralta kädeltä sanoa , että kaikki eivät pääse lähellekään tavoitetta. Valkohäntien kanssa kärvistellään vielä jatkossakin haluttiin tai ei.

    Gla

    Teidän suunnalla elukoiden määrä on 1/10 täkäläisestä. Mutta kun niitäkään ei saa ammuttua, pitäisi metsästysseurojen luopua ruokinnasta. Tällä hetkellä siihen pikemminkin velvoitetaan. Mitään vastuuta kohtuullisesta kannasta ei haluta ottaa.

    Planter

    Kyllä ”syyllisiä” on vielä paljon keskuudessamme. Määrä pysyi aika pienenä 50 vuotta, mutta sitten kantaa alettiin ”hoitaa” , ilveksetkin ammuttin ja kanta ryöpsähti 10 kertaiseksi.

    Nyt uusia syyllisiä on tulossa esimerkiksi Keski-Suomeen. Siellä on kaadettu vuosittain vain noin 10% kannasta, joten kasvuvauhti on kovaa. Uutta riistaeläintä kovasti halutaan sinnekin. Täällä olisi tarjota muillekin, mutta kun on se 500 ha rajoitus, en voi kutsua kyttäämään. Seuratkin pitävät omansa. Jos riistahoitoyhdistyksen alueella ammutaan vain 2000 valkohäntäpeuraa, niin ei siitä liikene muille.

    sitolkka

    No aika tuore asia se on. Ja metsämiehellähän aikajänne on aina pitkä. Tässäkin talossa on leipää purtu satoja vuosia ennen valkohäntäpeuran tarhaajia. Se kuuluu Suomen luontoon yhtä paljon kuin ay-lehmä. Ja tilanne on tosiaan aina uusi kun sitä tarkoituksella uudelle alueelle levitetään. Keskustelen tästä asiasta oikeustieteen asiantuntijoiden kanssa ja epäilemättä täytyy ottaa yhteyttä myös luonnonsuojeluväkeen. He voivat tässä asiassa yllättäen olla metsänomistajan suurin apu. Uskon että EU, EIT asteisiin täytyy edetä, että asialle mitään voidaan.

    A.Jalkanen

    Sitolkka: kansalaisaloite tarvitsee 5 allekirjoittajaa aloitukseen. Voisit tulla yhdeksi kirjoittajaksi mukaan. Luonnonsuojelunäkökohdat ovat hyvä apu, ja laillisuusnäkökohta ehkä myös. Peuran toi Suomeen yksi maanomistaja jolta ne karkasivat/päästettiin luontoon. Aloitteen tavoite voisi vaikka olla että palautetaan ne aitauksiin tai hävitetään kokonaan.

    Gla

    Haitallisten vieraslajien listalle pääsy yhdessä jättiputken, mäntyankeroisen yms. seuralaisten kanssa olisi hyvä alku.

     

    suorittava porras

    Kummasti tuo haitallisten eläinten listalle pääseminen kestää. Olen kuullut ensimmäiset valitukset valkohäntäpeuran luontoon kuulumattomuudesta jo 1990-luvun lopulla. 2000-luvun alussa näillä tienoilla ryhdyttiin käytännön toimiin vhp-kannan ajamiseksi alas ko syystä. Silloin päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Nyt tilanne on paljon haastavampi. Mitkään julistukset ja itkut EU:n suuntaan tuskin auttavat. Tarvitaan konkreettisia tekoja. Ensimmäisenä ei kuitenkaan kannata lopettaa ruokintaa. Sen lopettaminen vain saa aikaan valkohäntäpeurojen nopeamman leviämisen alueille ,jossa niiden invaasioon ei ole varauduttu.

    puunhalaaja

    Monien olisi 2-10-kertaistettava viime metsästyskauden saalismääränsä , jotta tuohon 60 000:een kaadettuun yksilöön päästään. Oman rhy:n alueella kerroin on ”vain ” viisi. Sen voi jo suoralta kädeltä sanoa , että kaikki eivät pääse lähellekään tavoitetta. Valkohäntien kanssa kärvistellään vielä jatkossakin haluttiin tai ei.

    Suorittava, miten sinä tämän asian hahmotat, millaisilla keinoilla asia olisi ratkaistavissa? Mitä pitäisi maanomisajien tehdä, entäpä seurojen ja riistahallinnon? Pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa ja miten, vai millä ihmeellä asiaan saisi muutoksen?

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 275)