Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • wanhajätkä
    wanhajätkä
    wanhajätkä

    Kohdaltani tämä lappalaisuus-saamelaisuus käsite tuli ruodittua.

    Pärjäkkää peurojenne kans älkääkä uskoko ketään. Puristelkaa vaan munianne….

    puunhalaaja

    Eilen illalla Kortejärven tornista katselin  yli 50 valkohäntäpeuran laumaa. :-/

    sitolkka

    Kyllähän sitä kasvatuksesta saattaa puhua kun vieraslajia tarkoituksella lisätään. Minun maillani saavat Suomen luontaiset lajit olla, mutta kenenkään tuomilla vierailla kasvattilajeilla ei pitäisi sinne olla asiaa.

    puunhalaaja

    Äsken iltaahämärässä lähdettiin pois Kortejärven tornilta ja ajelimme n. 12 kilometrin lenkin hiekkatiellä. Oli jo niin pimeää ettei nähnyt kuin ihan lähipellot katsella, ja silti teiden varsilla näkyi yli 160 peuraa tuolla 12 kilometrin matkalla.

    sitolkka

    Kyllähän tuollaiset määrät jo luontoon jälkensä jättää. Nämä ne on suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Ei metsätalous.

    suorittava porras

    Alueella lienee erilaisiakin mielipiteitä . Eräs isäntä totesi lehtihaastattelun yhteydessä lisäävänsä jo nyt ”kohtalaisen”runsasta riistaruokintaansa eläinmäärän lisääntymisen myötä. Kertoi myös vahtineensa kuluneena talvena peuroja pyyntikojussaan ilman saalista. Nähtävästi nauttii peuroista enemmän elävänä , kun kuolleena.

    sitolkka

    Tämä kun nyt ei ole mielipideasia ollenkaan.

    suorittava porras

    Mielipide tai ei , mutta isäntä kertoi antavansa jatkossa lisää apetta elukoille.Jos tekee sitä omilla maillaan ,sitä ei estä kukaan.

    Tällä meidän nurkilla sitävastoin yhteisluvan jahtipäällikkö käski osakkaita  hakemaan reilusti pyyntilupia ja esitti lisäksi lupapankin käyttöönottoa ,jotta luvat riittää varmasti kovimpaankin tuskaan.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 275)