› Keskustelut › Harrastukset › Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 21 22 23 … 26 27 28

  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Lähetetty: 8.3.2019, 20:13

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • sitolkka 30.3.2019, 18:00

    Ja saamelaiset ovat käsittääkseni aikanaan asuttaneet lähes koko Suomea. Saamenkielisiä paikan nimiä on hyvinkin etelässä.

    wanhajätkä 30.3.2019, 18:16

    Saamenkielisiä ei ole missään. Koko saami nimi on keksitty vasta satakuntavuotta sitten. Lapinkielen nimiähän on etelää myöten. Siis metsälappailaisten antamia koko Skandinaviaan. Nyky saamelaiset on taas Norjan tunturilappalaisia. Siis siirtolaisia Suomessa tunturiporoineen.

    sitolkka 30.3.2019, 18:29

    Lapinkieli, kaikkee sitä kuulee.

    Jätkä 30.3.2019, 18:49

    Saamenkieliset erottuivat Suomenkielisistä  n. 3000 – 3500 vuotta sitten. Saamenkielessä on erilaisia murteita, eikä Venäjän, Suome, Ruotsin ja Norjan Saamelaiset puhu aina samaa kieltä. Suomen Saamelaiset ovat eniten eristäytyneet kielellisesti. Venäläisillä Saamelaisilla ei ole samanlaista turvaa yhteiskunnan taholta kuin muilla.

    Lappilaiset sanovatkin kateuden katkeroittamina, että :” Kun sanot sanan Saamelainen, saat mitä tahansa.”

    arto 30.3.2019, 20:18

    Historia / taustat

    Varhaishistoria
    Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. Pohjois-Skandinavian saamelaisväestö polveutunee ensimmäisistä Jäämeren rannikon väestöistä ja kantasaamea puhuvasta väestöstä. Nykysaamelaiset ovat osa kivikautisen väestön jälkeläisjatkumoa, joka asettui saamelaisalueelle heti jääkauden jälkeen saamelaisten asuinalue ja levinneisyys oli laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle. Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle. Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta. Etelä-Suomessa on edelleenkin saamelaisperäisiä paikannimiä muistuttamassa alueen muinaisesta nautinnasta.

    puunhalaaja 30.3.2019, 21:59

    Arto, mihin perustat tietosi??? Saamelaiset ovat minun käsityksen mukaan varsn tuoretta kerrostumaa Suomessa (toki vanhempia kuin suomalaiset) Ennen saamelaisia täällä on ollut kansoja, kieliä ja kuttuureja, jotka ovat joko tuhoutuneet, tuhottu tai sulautuneet. Osa meidän tunnetuimmista paikannimistäkin tulee kielestä, jonka puhujista meillä ei ole mitään infoa.

    sitolkka 30.3.2019, 22:19

    Eiköhän kaikki heimot ole enemmän tai vähemmän sekoittuneet aikojen kuluessa.

     

    puunhalaaja 30.3.2019, 22:26

    Kauriista kampakeraamikkoihin, lauantai-illan offtopikit. Mutta siis, jos nyt kielihistoria kiinnostaa niin Jaakko Häkkisellä on paljon materiaalia aiheesta: http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf

     

    arto 30.3.2019, 22:37

    Puunhalaaja saamelaisten historia löytyy netistä. kirjoita gooklen kyseinen lause ja lue.

    wanhajätkä 30.3.2019, 23:35

    Arto ja Sitollka on vain raapaisseet historiaa pinnalta. No sama se sille. Saami terminäkin on otettu käyttöön vasta runsas sata vuotta sitten.

    Lappalaisiahan me ollaan. Vävyni on tunturisaamelainen nykyisillä termeillä. Miniäni koltta…saamelaisnimi tuli heillekki paljon myöhemmin. Saamelaiset on Norjan siirtolaisia joilla ei Suomen Lapin kans oo mitääntekemistä paitsi aivan tunturilapissa jossa taamoivat tunturien ja jäämeren väliä vuodenaikojen mukaan.

    Turha mulle on inttää jos olen sitä historiaa lueskellu enemmän ku te aapista!

    Satuinpa vaan vertaamaan valkohäntää tunturipeuraan eli poroon. Siitäkö älymälö synty.

    Molemmat on vieraslajeja. Poro aikanaan syrjäytti  vieraslajina peurat täällä etelämmässä Lapissa.

    Mitähän se valkohäntä saa aikaseksi?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 21 22 23 … 26 27 28