Rooney, T. & Waller, D.M. Direct and indirect effects of white-tailed deer in forest ecosystems. Forest Ecology and Management 181 (2003) 165–176.

Ungulates can profoundly alter the structure and composition of forest communities via both direct and indirect mechanisms. Individual plant species often respond in a unique way to the direct effect of herbivory as a function of their sensitivity to browse damage, ungulate food preferences, and the density of ungulates present. Sustained browsing pressure can limit the regeneration of favored and susceptible woody plants and eliminate populations of favored or susceptible herbaceous plants. These losses, in turn, give rise to indirect effects via trophic cascades or physical habitat modification. These indirect effects affect many other plant and animal populations. In the mixed conifer–hardwood forests around the Great Lakes in North America, widespread habitat modification and the extirpation of native predators and other ungulates have acted to boost populations of white-tailed deer (Odocoileus virginianus) to historically high densities. Such densities have curtailed regeneration of several important conifers (e.g. Tsuga canadensis and Thuja occidentalis) as evidenced by demographic analysis. Deer also appear to limit regeneration of Quercus and Betula in many areas. Impacts on understory herbs are harder to assess, but baseline data from 50 years ago indicate that these communities are changing in a pattern that implicates deer: grasses, sedges, and some ferns are increasing while overall herb diversity is declining. Thus, deer are playing a keystone role in these communities. We are currently assessing an additional set of questions, including: How best can we measure and represent ungulate impacts? At which densities do deer threaten forest diversity? How do impacts depend on initial plant and ungulate densities? Which species emerge as ‘winners’ or ‘losers’ in heavily-browsed landscapes? What characteristics or traits make a species susceptible to ungulate herbivory? How do ungulates affect patterns of diversity and relative abundance in ecological communities? What are the pathways by which ungulates exert indirect effects on species? and How significant are indirect effects?

***

Google kääntäjästä putkahti tällaista ulos. ? Mä stilisoin myöhemmin, naurakaa ensin!

Unkarilaiset voivat muuttaa perusteellisesti metsäyhteisöjen rakennetta ja koostumusta sekä suorien että epäsuorien mekanismien avulla. Yksittäiset kasvilajit reagoivat usein ainutlaatuisesti kasviperäisen aineen välittömään vaikutukseen funktiona niiden herkkyydelle selata vaurioita, syödä ruokaa koskevia mieltymyksiä ja esiintyä sorkka- ja kavioeläinten tiheyttä. Pitkäaikainen selauspaine voi rajoittaa suosittujen ja alttiiden puumäisten kasvien regeneroitumista ja poistaa suosittujen tai herkkien ruohokasvien populaatiot. Nämä häviöt puolestaan ​​aiheuttavat välillisiä vaikutuksia troofisten kaskadeiden tai fyysisten elinympäristöjen muutosten kautta. Nämä välilliset vaikutukset vaikuttavat moniin muihin kasvi- ja eläinpopulaatioihin. Pohjois-Amerikan suurten järvien ympärillä sijaitsevissa havupuiden ja lehtipuiden sekametsissä laajalle levinnyt elinympäristön muokkaus ja kotoperäisten saalisten ja muiden sorkka- ja kavioeläinten hävittäminen ovat tehneet valkoisen hirven (Odocoileus virginianus) populaatiota historiallisesti suuriin tiheyksiin. Tällaiset tiheydet ovat rajoittaneet useiden tärkeiden havupuiden (esim. Tsuga canadensis ja Thuja occidentalis) regenerointia, kuten demografinen analyysi osoittaa. Hirvi näyttää myös rajoittavan Quercusin ja Betulan uudistumista monilla alueilla. Vaikutuksia ylikypsien yrtteihin on vaikeampi arvioida, mutta 50 vuotta sitten tehdyt perustiedot viittaavat siihen, että nämä yhteisöt muuttuvat hirveen vaikuttavassa mallissa: ruohot, sedges ja jotkut saniaiset lisääntyvät, kun yleinen yrtti monimuotoisuus vähenee. Siten hirvet ovat näissä yhteisöissä keskeisessä asemassa. Arvioimme parhaillaan lisäkysymyksiä, mukaan lukien: Miten parhaiten voimme mitata ja edustaa synkät vaikutukset? Missä tiheyydessä hirvi uhkaa metsien monimuotoisuutta? Miten vaikutukset ovat riippuvaisia ​​alkuperäisestä kasvien ja sorkkailun tiheyksistä? Mitkä lajit tulevat ”voittajiksi” tai ”häviäjiksi” voimakkaasti selailluissa maisemissa? Millaisia ​​ominaisuuksia tai ominaisuuksia laji on alttiina sorkkailevalle kasvilliselle? Miten sorkkaeläimet vaikuttavat monimuotoisuuden malleihin ja suhteelliseen runsauteen ekologisissa yhteisöissä? Mitkä ovat sorkka- eläinten välilliset vaikutukset lajeihin? ja kuinka merkittäviä ovat epäsuorat vaikutukset?