Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • sitolkka

    Minun mielestäni vieraslajin osalta ei tule sietää ollenkaan minkäänlaisia haitallisia vaikutuksia alkuperäiseen luontoomme. Tosiaan peuroja on pian enemmän kuin poroja ja mikä sota porojen viljelyksille tekemistä tuhoista onkaan aina välillä ollut. Ja viljelykset on yleensä jouduttu aitaamaan. Siitä vain etelän metsästysseurat peltoja aitaamaan jos peuroja kasvatatte.

    Tolopainen

    Pedon tappamasta porosta saa poroisäntä pari tonttua korvausta, nehän tappaa aina sen kalhiin opetetun ajoporon, ei koskaan vasaa, kyllä sudet tietää, mistä eniten maksetaan. Onko wanhajätkä kokonaan unohtanut petokorvusten hakemisen.

    Puuki

    Tuolla määrällä vhp:ja ei kyllä onnistu jatkossa metsänkasvatus etelässä, kun muut hirvieläimet on vielä lisänä, ellei niitä aidata erilleen talousmetsistä.

    Jossain oli kuva saaristosta. Kun pensas-ja kenttäkerrosta ei ole enää juuri muualla kuin aidatulla kasvimaalla, on kanta silloin liian iso ihan ilman kannanhoitosuunnitelman antamia tietojakin.

    Aimo Jortikka

    111 500

    tiheimmillään kanta on yli 80 peuraa/1000ha

    Valtavat on määrät, tämä peli on menetetty

    A.Jalkanen

    Rooney, T. & Waller, D.M. Direct and indirect effects of white-tailed deer in forest ecosystems. Forest Ecology and Management 181 (2003) 165–176.

    Ungulates can profoundly alter the structure and composition of forest communities via both direct and indirect mechanisms. Individual plant species often respond in a unique way to the direct effect of herbivory as a function of their sensitivity to browse damage, ungulate food preferences, and the density of ungulates present. Sustained browsing pressure can limit the regeneration of favored and susceptible woody plants and eliminate populations of favored or susceptible herbaceous plants. These losses, in turn, give rise to indirect effects via trophic cascades or physical habitat modification. These indirect effects affect many other plant and animal populations. In the mixed conifer–hardwood forests around the Great Lakes in North America, widespread habitat modification and the extirpation of native predators and other ungulates have acted to boost populations of white-tailed deer (Odocoileus virginianus) to historically high densities. Such densities have curtailed regeneration of several important conifers (e.g. Tsuga canadensis and Thuja occidentalis) as evidenced by demographic analysis. Deer also appear to limit regeneration of Quercus and Betula in many areas. Impacts on understory herbs are harder to assess, but baseline data from 50 years ago indicate that these communities are changing in a pattern that implicates deer: grasses, sedges, and some ferns are increasing while overall herb diversity is declining. Thus, deer are playing a keystone role in these communities. We are currently assessing an additional set of questions, including: How best can we measure and represent ungulate impacts? At which densities do deer threaten forest diversity? How do impacts depend on initial plant and ungulate densities? Which species emerge as ‘winners’ or ‘losers’ in heavily-browsed landscapes? What characteristics or traits make a species susceptible to ungulate herbivory? How do ungulates affect patterns of diversity and relative abundance in ecological communities? What are the pathways by which ungulates exert indirect effects on species? and How significant are indirect effects?

    ***

    Google kääntäjästä putkahti tällaista ulos. ? Mä stilisoin myöhemmin, naurakaa ensin!

    Unkarilaiset voivat muuttaa perusteellisesti metsäyhteisöjen rakennetta ja koostumusta sekä suorien että epäsuorien mekanismien avulla. Yksittäiset kasvilajit reagoivat usein ainutlaatuisesti kasviperäisen aineen välittömään vaikutukseen funktiona niiden herkkyydelle selata vaurioita, syödä ruokaa koskevia mieltymyksiä ja esiintyä sorkka- ja kavioeläinten tiheyttä. Pitkäaikainen selauspaine voi rajoittaa suosittujen ja alttiiden puumäisten kasvien regeneroitumista ja poistaa suosittujen tai herkkien ruohokasvien populaatiot. Nämä häviöt puolestaan ​​aiheuttavat välillisiä vaikutuksia troofisten kaskadeiden tai fyysisten elinympäristöjen muutosten kautta. Nämä välilliset vaikutukset vaikuttavat moniin muihin kasvi- ja eläinpopulaatioihin. Pohjois-Amerikan suurten järvien ympärillä sijaitsevissa havupuiden ja lehtipuiden sekametsissä laajalle levinnyt elinympäristön muokkaus ja kotoperäisten saalisten ja muiden sorkka- ja kavioeläinten hävittäminen ovat tehneet valkoisen hirven (Odocoileus virginianus) populaatiota historiallisesti suuriin tiheyksiin. Tällaiset tiheydet ovat rajoittaneet useiden tärkeiden havupuiden (esim. Tsuga canadensis ja Thuja occidentalis) regenerointia, kuten demografinen analyysi osoittaa. Hirvi näyttää myös rajoittavan Quercusin ja Betulan uudistumista monilla alueilla. Vaikutuksia ylikypsien yrtteihin on vaikeampi arvioida, mutta 50 vuotta sitten tehdyt perustiedot viittaavat siihen, että nämä yhteisöt muuttuvat hirveen vaikuttavassa mallissa: ruohot, sedges ja jotkut saniaiset lisääntyvät, kun yleinen yrtti monimuotoisuus vähenee. Siten hirvet ovat näissä yhteisöissä keskeisessä asemassa. Arvioimme parhaillaan lisäkysymyksiä, mukaan lukien: Miten parhaiten voimme mitata ja edustaa synkät vaikutukset? Missä tiheyydessä hirvi uhkaa metsien monimuotoisuutta? Miten vaikutukset ovat riippuvaisia ​​alkuperäisestä kasvien ja sorkkailun tiheyksistä? Mitkä lajit tulevat ”voittajiksi” tai ”häviäjiksi” voimakkaasti selailluissa maisemissa? Millaisia ​​ominaisuuksia tai ominaisuuksia laji on alttiina sorkkailevalle kasvilliselle? Miten sorkkaeläimet vaikuttavat monimuotoisuuden malleihin ja suhteelliseen runsauteen ekologisissa yhteisöissä? Mitkä ovat sorkka- eläinten välilliset vaikutukset lajeihin? ja kuinka merkittäviä ovat epäsuorat vaikutukset?

    sitolkka

    Niin ja täytyy muistaa, että pienikin vaikutus luonnolle on aina suuri kun on kyse vieraslajista. Taitaa metsäkanalinnuilta mustikan varvut olla kohta syöty. Ne varvikothan ovat hidaskasvuisia. Pohjois-Amerikan tutkimuksilla ei ole merkitystä, koska laji on siellä alkuperäinen ja ekosysteemi on sopeutunut siihen aikojen kuluessa.

    wanhajätkä

    Anneli, panit mulle porkkanan suuhun! Näillä porkkanoilla suomentaa tuo teksti minun aivoilla ymmärrettäväksi minun aivokapasiteetilla vaatii tuntien kuukkelia….ei riitäkkää.

    Nostin tuon valkohäntämäärän juurikin sen takia esille koska lähenteleehän se jo poron tasoa määrältään.

    Toisaalta. Alkuperäislaji täälläkin on ollut metsäpeura. Peurahautoja ei kummemmin tarvitse etsiä läheltäkään. Siellähän ne on vielä nähtävissä.

    Norjalaiset, vasta ihan joku sata vuotta sitten vyöryivät tunturipeurojen, siis porojen kans tuhansien tokkineen vallottaen Pohjois-Suomen! Poroelinkeino on varsin nuori Suomessa. Poro ei vaan jutaa enää kesälaitumille jäämeren rantaan kuin silloin ennen. Raja-aidat on vastassa ja se näkyy luonnossa.

    Me metsälappalaiset on eletty täällä jo vuosituhansia. Alueemme on ollut Kuolasta Nenetsiaan ja Komiin….minnekkä asti lienee.Rajoja ei ole ollut.

    Saamelaisuus. Mitä se on. Nimikin vaihtui seksikkäämmäksi lappalaisesta saameksi vain satakunta vuotta sitten. Norjalaisia siirtolaisiahan ne on!

    Muka alkuperäiskansa joka vaatii oikeuksiaan.

    Porosta mulle ei ole ollut aktiiviviljelijä aikoinakaan suurta riesaa. Ymmärrän kuitenkin huolenne siellä etelä- ja lounaissuomessa peurojenne takia.

    Tämä on jo koettu täällä.

     

    A.Jalkanen

    sitolkka: tuo siteeraamani Kanadan Ontarion tutkimus sopii melko hyvin meille, ekosysteemi on heillä hyvin saman tyyppinen eli hemiboreaalisen ja boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen reuna-aluetta. Jos nollataan Pohjois-Amerikan kokemukset, menetetään vuosia torjunta-aikaa, kun pitää odottaa tutkimustuloksia olemattomista tutkimuksista.

    Tässä ’executive summary’ parista jutusta. wanhajätkä: porkkanat ovat terveellisiä!

    Pohjoisamerikkalaisissa tutkimuksissa (alla) on havaittu, että valkohäntäpeuran korkeat tiheydet muuttavat kasvillisuutta niin paljon, että niitä voidaan pitää ekosysteemin avainlajina. Monen puulajin uudistuminen on estynyt valkohäntäpeurojen laidunnuksen vuoksi: näitä ovat esimerkiksi hemlokki, tuija, tammi ja koivu. Aluskasvillisuudessa laidunnus vähensi ruohokasveja.

    Jälkimmäinen kokoomajulkaisu päätyy siihen, että sopivia peurojen tiheyksiä on vaikea määrittää, mutta sen sijaan voitaisiin määritellä tavoitetila, jota kohti kannanhoidossa pitäisi päästä. Meillä esimerkiksi määriteltäisiin tavoitetila vahinkojen suhteen (maatalous- ja metsävahingot, liikennevahingot, punkkitaudit).

    ”Such densities have curtailed regeneration of several important conifers (e.g. Tsuga canadensis and Thuja occidentalis) as evidenced by demographic analysis. Deer also appear to limit regeneration of Quercus and Betula in many areas. Impacts on understory herbs are harder to assess, but baseline data from 50 years ago indicate that these communities are changing in a pattern that implicates deer: grasses, sedges, and some ferns are increasing while overall herb diversity is declining. Thus, deer are playing a keystone role in these communities.” (Direct and indirect effects of white-tailed deer in forest ecosystems) ”It is more appropriate to base management decisions on desired conditions that are measurable (tree regeneration, diverse and abundant herb layer, etc.) than on absolute deer density goals that are often difficult to quantify.” (Review of the Ecological Effects and Management of White-tailed Deer in New Jersey)

     

    sitolkka

    Olen vähän eri mieltä. Laji joka on omassa luontaisessa elinpiirissään, niin on eri asia. Kaikki muut lajit ovat sopeutuneet siihen. Suomessa näin ei ole.

    wanhajätkä

    Tolpainen se jaksaa jauhaa täyttä paskaa. Oot sie varsin läppävikanen. Ota selvää asioista ennenku auvot päätäs.

    Ajoporon täytyy olla paliskunnan pilttaama rekisteröity ajoporo ennenkun siitä saa ajoporon arvon liikenne – tai petovahingossa.  Peto ei syö pilttaa ja harvonpa se liikennevahingossakaan tuhoutuu. Muut korvaushinnat on ministeriössä.

    Yritän pysyä asialinjalla ja ruodin jokaista epäkohtaa monelta kantilta. Minusta tämän pitäisi olla keskustelua asioista eikä tinkaa…minä tiedän ja te ootte tolloja…

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 275)