› Keskustelut › Harrastukset › Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 26 27 28

  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Lähetetty: 8.3.2019, 20:13

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Raivaaja 9.3.2019, 14:14

    Näin vuodenvaihteessa pohjois-pohjanmaalla kuvatun videon jossa sanottiin olevan noin 100 valkohäntäpeuraa. Valtava lauma niitä oli mutta videosta ei pystynyt selvittämään todellista lukua. Kyllä tuollainen lauma saa jo tuhoa aikaan.

    Lenkopetäjä 9.3.2019, 15:02

    Missäpäin pohjois-pohjanmaata se oli kuvattu?ei oo meijän nurkilla valakohäntiä ja toivottavasti ei tuukkaan

    sitolkka 9.3.2019, 15:12

    Valkohäntä levittäytyy nyt sitä vauhtia, että Oulua myöten kanta vakiintuu muutamassa vuodessa. Tiedustelijoita on nähty jo Pudasjärvellä. Nyt tarvitaan nopeita toimia, joilla estää valkohäntäpeurojen leviäminen!

    Timppa 9.3.2019, 16:33

    Hyvä, ettö faktan tarkistajia.  Fakta kuitenkin on, että valkohäntapeurat oli tarkoitus laskea Suomen luontoon.  Ei siis tarhattaviksi.  Eikä niitä ollut tarkoitettu Haarlan tiluksille ainoastaan.

    Metsänmies 9.3.2019, 19:39

    Ei liity kauriisiin eikä peuroihin, mutta tuholaisiin kuitenkin.: Oltiin muutama vuosi sitten raivaamassa kohtuullisen suurella tilalla (yli 100 hehtaaria). Isäntä oli sellainen yksin elävä peräkamarin vanhapoika . Talo vanha ja suuri,  hoitamaton ja joka suuntaan kallellaan. Metsät olivat mahtavia siellä, missä ei oltu vuosikymmeniin hakattu. Hakkuitakin oli kuitenkin  aikojen kuluessa tehty, kaikki oli aikanaan istutettu, mutta hoitotyöt oli kokonaan tekemättä. Ostomies oli sitten saanut tuon aran isännän houkuteltua siihen, että hoidetaan metsät. Mentiin sitten isommalla porukalla aluelle. Hoidettavaa oli suunnilleen 25 hehtaaria, kasvavilla pohjilla. Suuri osa vaikeaa ja osittain tuhoutunutta. Tehtiin mitä asialle pystyi tekemään.  Sottailtiin siinä, että jos aikanaan olisi hoidettu, monella kuviolla olisi nyt moto, eikä raivaussaha. Kasvutappioita oli tullut varmasti tuhansien edestä, ja raivauksille tuli melkoiset kustannukset, koska olivat myöhässä. Tilalla oli puro, johon majava oli tehnyt padon. Padon seurauksena oli kuivunut  ehkä parikymmentä puuta pystyyn ja muutamia puita oli kaatunut, oli hyvä luontokohde. Kun urakka oli tehty, isäntä uskaltautui viimeisenä päivänä juttusille. Oli suorastaan vihainen ja kiihtynyt tuosta majavan aiheuttamasta metsän tuhosta, ja sitä mieltä, että majavat pitäisi hävittää sukupuuttoon. Me sitten kotimatkalla huoltoaseman kahviossa mietittiin, että kumpikohan oli enemmän tuhonnut tuota metsää. Majava tuolla pienellä padollaan, vai isäntä saamattomuudellaan omassa metsässään.

    A.Jalkanen 9.3.2019, 19:43

    Mukava tarina näin lauantai-iltaan ja sisälsi opetuksenkin.

    Puu Hastelija 9.3.2019, 20:18

    Kyllä. Majavat täytyisi tappaa sukupuuttoon!

    sitolkka 9.3.2019, 21:09

    Eiköhän maastamme majavallekin tilaa löydy. Ei koko maan tarvi olla sellufirmojen yksinomaisessa peltokäytössä. Yhden kerranhan majava on jo sukupuuttoon hävitetty. Kanadanmajava ei suomeen kuulu.

    Gla 9.3.2019, 22:48

    ”Hirville on tehty hirvikannan hoitosuunnitelma ja sen ansiosta kanta määritellään nyt hyvässä yhteisymmärryksessä sidosryhmien kanssa, kun valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma saadaa kuntoon, niin sekin asia tulee varmasti kuntoon.”

    Minä en vielä tuohon luota. Hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteena ei ole vastata sidosryhmien tarpeisiin, eikä hyvää yhteisymmärrystä ole. Se on riistapolitiikan työkalu, joka mahdollistaa entisen menon jatkumisen. Valkohäntäpeuran hoitosuunnitelmaksi riittää Tiilikaisen kaksi sanaa: Ammuttava tavattaessa. Tosin tuon villisialta lainatun periaatteenkin metsästäjien edunvalvonta kääntää päälaelleen. Se iloitsee uudesta riistalajista ja vähättelee villisioista aiheutuvan riskin merkitystä. Kantaa on siis kasvatettava. Talviruokinta kivasti tukee tätä pyrkimystä.

    Lenkopetäjä 9.3.2019, 22:56

    Ei meilläpäin ainakaan iloita villisiasta päin vastoin.eikä se mikää riistalaji ole vahinko-eläin nappi ohtaan

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 26 27 28