Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Tämä aihe sisältää 275 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 275)

1 2 3 … 16 17 18 … 26 27 28

Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Lähetetty: 8.3.2019, 20:13
Merkitty: valkohäntäpeura metsäkauris

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

Tekijä
A.Jalkanen

Teema Harrastukset

sitolkka 16.3.2019, 12:39

Kauris kuuluu Suomen luontoon, valkohäntäpeura ei. Siinä on iso ero. Pitää alkaa hankkia tutkittua tietoa valkohäntäpeuran vaikutuksista alkuperäiseen luontoomme ja alkaa sen pohjalta ajamaan lajin määrittelemistä haitalliseksi vieraslajiksi. Myös maanomistajien omaisuuden suoja on oma ulottuvuutensa asiassa. Tämä voi vaatia EU tason ratkaisun kun tiedetään kuinka rähmällään Suomessa metsästyspiireihin ollaan.

Gla 16.3.2019, 12:47

Jees: ”En aseta muuta rajoitetta kuin eettiset metsästyksen pelisäännöt. tuo ei ole metsästystä jos nojaillaan autoon tai lämmitellään kyttäyskopissa ja ammutaan eläimen totutulle ruokintapaikalle. Muuten olen valmis vaikka auttamaan metsästäjiä kunhan peli on tervehenkistä metsästystä. Taitaa sitten olla kaupungistuneelle Glallekin?”

Metsästys sen henkisyyden terveysasteesta riippumatta on minulle vierasta, kun en ole metsästäjä. Ja eikös laki autoon nojailun kiellä. Kyttäyskopin lämpötilan ja eettisyyden yhteyttä en keksi ja voihan sieltä lämmityksen jättää pois, jos se on eettisyyden raja. Toppatakkia vaan päälle. Jotenkin näin maallikkona vain tuntuu, että eläinten kyttäys ja kopin lämmitys sopii pyyntitehon takia huonosti yhteen. Vai onko sittenkin hyödyksi, jos polttoaineen haju peittää ihmisen hajun? Minua paremman näkemyksen omaavat varmaan tarkentavat tuota lämmitysasiaa.

Planter: ”Aloituksessa pohdittiin, mitäpä jos pienet hirvieläimet kasvatettaisiin aitauksissa.”

Melkoinen aitaus pitäisi olla, ettei kyse olisi kettutarhaan verrattavasta tuotantolaitoksesta. Harvassa on tuollaiset ehjät metsäalueet. Itse en muutenkaan pidä ajatuksesta, koska luonnonvaraisten eläinten kuuluu saada olla vapaana ja toisaalta mahtaisiko aitaaminen olla metsästyskulttuurillekaan eduksi. Parempi olisi pitää kannat kestävällä tasolla. Jos se ei onnistu, sitten pitää ottaa suunnitelma b käyttöön ja luopua joistain ihanteista.

suorittava porras 16.3.2019, 12:55

EU:ssa hoidettuna hankkeet ovat pitkissä kantimissa . Oman seurani alueella valkohäntäpeurojen määrän kehityksen ratkaisi aikanaan riistahallinnolta tullut suositus pudottaa kanta mahdollisimman alas ja se ,että vhp haittasi koiran avulla tapahtuvaa hirvijahtia. Jälkimmäinen taisi olla lopulta syistä painavin. Kanta saatiin alas varsin nopeasti ,kun reagoitiin ajoissa. Tänä päivänä oltaisiin samoissa ongelmissa ,kun nyt etelämpänä vallitsevassa tilanteessa. Vie vuosia päästä halutulle tasolle eläinmäärän suhteen. Voi olla, että ei onnistu koskaan.

Planter 16.3.2019, 13:56

”riistahallinnolta tullut suositus pudottaa kanta mahdollisimman alas”

Vähän toisenlaista viestiä on tullut muualta, menestystarina, josta ei ole haittaa:

”Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén. Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”

https://yle.fi/uutiset/3-7281721

Riistahallinnon ulkopuolella haittoja kuitenkin nähdään:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.346434

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurojen-haittoja-v%C3%A4h%C3%A4tell%C3%A4%C3%A4n-1.199569

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-kauriiden-h%C3%A4vitys-helpottaisi-saariston-punkkipiinaa-1.127742

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/peurat-popsivat-viljelij%C3%A4n-sadon-mit%C3%A4-me-sitten-viljelemme-kun-mik%C3%A4%C3%A4n-kasvi-ei-saa-olla-rauhassa-1.206950

Ameriikoissa valkohäntäpeuran vaikutusta luontoon on tutkittu paljonkin, linkissä eräs. Siinä, todetaan, että korkeampien peuratiheyksien alueet menettivät yli 60 prosenttia kasvilajeistaan, kun taas pienempien tiheyksien alueet menettivät vain 16 prosenttia kasvilajeistaan. Siitä ja ihmisten havainnoista voisi tehdä johtopäätöksen, että kehitys on samansuuntaista Suomessakin ja valkohäntäpeura syö monimuotoisuuden.

Missä lienevät ne Suomalaiset tutkimukset, joilla on osoitettu, ettei valkohäntäpeurasta ole mitään haitta luonnolle?

https://deerinbalance.files.wordpress.com/2010/01/review-of-the-ecological-effects-and-management-of.pdf

A.Jalkanen 16.3.2019, 14:38

Jälleen loistava linkki Planterilla, valkohännistä.

Jos kriteereinä käytetään omaisuuden suojaa ja vahinkoja alkuperäisluonnolle, huonolta näyttää, ainakin jos katsotaan miten porojen kanssa on käynyt. Nehän syövät kasvit ihmisten pihoista samalla lailla kuin kauriit etelässä ja luonnonkasvit tuntureilta. Näin kertovat poronhoitoalueen asukkaat FB-ryhmässä ”Poronhoitoon puuttuvat edellytykset nykymuotoisena toimintana” (suljettu ryhmä).

sitolkka 16.3.2019, 16:18

Valkohäntäpeuraa ei voi A verrata poronhoitoon. Poronhoitolaki on omansa ja osin kiistanalainen kyllä. Poro ei sinällään ole alkuperäisluonnolle niin paha kuin valkohäntä, koska se on jalostettu jo täällä olevasta pohjoisesta metsäpeurasta kesyttämällä. Tavallaan poro siis on alkuperäislaji maassamme. Tosin niitä on poronhoitoalueella aivan liikaa luontaisiin tiheyksiin verrattuna. Metsäpeuroja kuuluisi olla jonkun verran koko maassa.

sitolkka 16.3.2019, 16:21

Ympäristöasioissa painotetaan yleensä aina ns varovaisuuden periaatetta. Se tuntuu olevan valkohäntäpeuran ja sen ympäristövaikutuksien suhteen täysin unohtunut.

sitolkka 16.3.2019, 16:23

Millainenhan olisi valkohäntäpeuran ympäristövaikutuksien arviointi? Tehdäänhän sellainen nykyään hyvinkin vähän ympäristöön vaikuttaviin toimiin.

oksapuu 16.3.2019, 16:57

Nimimerkki kuvakkeen alla olevaa ”Muokkaa” merkkiä klikkaamalla voi lisätä / vähentää / korjata tekstiä…

Planter 19.3.2019, 11:19

Saareen menossa?

Lähde Turun seudun rhy:

https://turunseudun.rhy.fi/sivu.php?s=793