Keskustelut Harrastukset Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 275)
  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

  • suorittava porras

    Kaikkien Jessen edellä esittämiensä aktiviteettien lisäksi monet myös metsästävät . Väitän ,että jopa suurimmalla osalla metsästäjistä on vaikeuksia sopeuttaa harrastustaan täysipainoisesti työn ,perhe-elämän ja muiden harrastusten oheen .  Tästä syystä voi joskus muutama pyyntilupakin jäädä käyttämättä . Meilläkin pelkästään hirvien jahtaaminen vei porukasta mehut siinä määrin tarkkaan ,että luovutimme suosiolla valkohäntäpeurojen pyyntiluvat naapuriseurojen käyttöön. Yhteislupa-alueen peuraluvista käytettiin noin 60%.Kaurisilmoituksiakaan ei montaa ole tehty ,vaikka pyynti on vapaata.

    Planter

    Keskustelu on taas vähän harhautunut. Aloituksessa pohdittiin, mitäpä jos pienet hirvieläimet kasvatettaisiin aitauksissa. Silloin olisi mahdollisuus helpottaa pyyntiurakkaa, ruokkimisurakkaa ja maanomistajien itku loppuisi. Pääsisi vaikka rollaattorilla tai pyörätuolillakin palvelutalosta vielä nuuhkimaan jahti-ilmapiiriä jos ei suoriudu enää portaista. Ehkä kaataamaankin kauriin. Siitä sitten pienihiilisorkanjälkistä lähiruokaa palvelutalon keittiön pataan.

    A.Jalkanen

    Luulisi että suhteellisen vähätöinen tarhattu kauris voisi olla kannattava tuotantomuoto. Valtio voisi tukea tarhojen rakentamista, kun hirvieläinkannan alasajon jälkeen ei enää tarvitsisi rakentaa riista-aitoja ja terveysmenoissakin syntyisi säästöä.

    suorittava porras

    Onko Anneli huomannut jo jotain merkkejä hirvieläinkannan ajamisesta alas? Pienen hirvieläinten määrä on kovista puheista huolimatta lisääntynyt sinä aikana , jonka olen palstan pohdintoja seurannut ja hirvien määräkin aaltoillut vuosien mittaa 100 000:n yksilön molemmin puolin talvehtivan kannan osalta.  Alle 3 yksilöä /1000 ha on monin paikoin jo pysyvä haave.

    hemputtaja

    Halvattu. Laitoin jutun väärään paikkaan ja yritin poistaa.

    Ei poistunut.

    Sen puoleen kauriit maistuvat hyvältä, mutta turha noita on kasvatella.

    A.Jalkanen

    Suorittavalle: hirvikannan alasajo on tulevaisuuden visio, mutta suurimmalla osalla hirvitalousalueita ollaan kai jo päästy alueellisen riistaneuvoston asettamaan talvikannan tavoitteeseen.

    arto

    Meillä päin hirvet vähissä. Yhdet jäljet näkynyt lumiaikaan. Sekin vaellus elukka ei jäännyt selkosille. Kauriita näkynyt muutama järvillä kelkka urilla.

    oksapuu

    Meillä taas aamulla neljä metsäkaurista pihassa…

    Pukki ja haaremi. Pukilla näytti vielä olevan verinahka sarvissa, tulihan noita kuvattua…

    Gla

    Suorittava: ”Pienen hirvieläinten määrä on kovista puheista huolimatta lisääntynyt sinä aikana , jonka olen palstan pohdintoja seurannut…”

    Seurat ovat ainakin täällä suunnalla rajoittaneet kauriiden metsästystä, kun valtio sitä ei ole tehnyt. Jäsenkohtainen kiintiö on ollut 1 elukka per nenä. Ymmärrän tuon niin, että tavoitteena on ollut kannan kasvatus ja siinä on onnistuttu.

    Sitä en tiedä, paljonko on seuraan kuulumattomia metsästäjiä, joiden ei tuollaisista kiintiöistä tarvitse välittää.

     

     

    Puuki

    Tässä vhp kannan kasvussa asiassa käy luultavasti kuten on käynyt juurikäävän leviämisessä pohjoista kohti, noin niin kuin metsänkasvatuksen kannalta katsottuna.

    Muutama metsäkauris ei käytännössä haittaa metsän kasvatusta mutta siihen hirvet ja valkohännät, niin voi tulla ahdasta pohjoisempanakin kuin Tampereen lähistöllä  ja muualla E-Suomessa missä niitä on paljon.   Tarhaus voisi olla elinkeinonakin toimiva joillekin metsästysmatkailuyrittäjille.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 275)