› Keskustelut › Harrastukset › Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 11 12 13 … 26 27 28

  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Lähetetty: 8.3.2019, 20:13

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • jees h-valta 13.3.2019, 19:47

    Olen vapaaehtoinen Glan ei-metsästävien joukkueessa. Kyllä uskon pestini vieläkin selvittäväni aika hyvillä tuloksilla. Ja mielellään ihan vanhanajan avotähtäimellä. Kiikaritähtäintä ei hirvenkokoisen elukan metsästyksessä tarvita. Tämän illan metsäkierroksella olisi pari valkohäntää ollut helppo nutata tien poskeen. Noille vain pitäisi sallia vapaa oikeus ampua pois aina kohdatessa. Jopa hyvällä haulikkokantaman matkalla. Kyllä silläkin keuhko-osumalla aina kulkemasta lakkaa.

    Planter 13.3.2019, 20:11

    Valkohäntäpeurankin kasvatus pitäisi hoitaa näin, ainoastaan tarhattuna:

    http://www.maaseutumedia.fi/maukas-tarhattu-kuusipeura-kuin-satukirjan-bambi/

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100590

    Puuki 14.3.2019, 08:00

    Ruokintaa,  jos sitä on tehty, ei voi yhtäkkiä lopettaa kokonaan.  Talvella  olen ruokkinut heinällä muutamaa kaurista, jotka aiemmin kävi pihasta syömässä pensaita, kasvimaata ja kukkapenkkejä kuopimassa . Muutama kpl/1000 ha ei-vieraslajia sopii kyllä hyvin luontoon. Eri asia on etelän valkohäntäpeurojen isot laumat.

    A.Jalkanen 14.3.2019, 09:52

    Loistavia linkkejä, kiitos Planter! Jakoon FB:hen meni kuusipeura. Kumpaakin voisi kokeilla, sekä valkohäntä- että kuusipeuraa, ja valita jatkoon sen joka sopeutuisi paremmin ja menisi paremmin kaupaksi. Riistakäristyksen tuonnin Uudesta Seelannista voisi samalla lopettaa.

    Jalapa 14.3.2019, 12:21

    Minulla palstalla on päätehakkuuta odottava pieni kuvio MT. ja siellä käyskentelee metsäkauriita riesaksi asti. Naapuritilan omistaja ruokkii kauriita ja ampunee ehkä yhden vuodessa. Kun omani päätehakkuu valmistuu ja ajatuksena on istuttaa kuusta, lehtikuusta ja ehkä tammea ja eksoottisia lajeja, niin arvata voi mihin taimet muuttavat? Taitavat mennä puutaivaaseen ( ei Vaskiolle?).

    Vielä en ole naapurin lemmikkejä alkanut kaataa, mutta tulevaisuudessa ehdottomasti ehkä.

    Tilasopu pitää myös ottaa huomioon, siinä intressit eivät välttämättä kohtaa.

    Ja muuten palstalla olevia kuitukokoisia kuusia on kauriit käyttäneet ilm. sarvien rahnaamiseen.

    A.Jalkanen 14.3.2019, 12:24

    Jos on pieni kuvio, niin alue kannattaa aidata. Nuo eksoottiset lehtipuut maistuvat kauriille oikein hyvin.

    pystykorvat 14.3.2019, 12:45

    Jees-harjavalta sanoo; ”Olen vapaaehtoinen Glan ei-metsästävien joukkueessa. Kyllä uskon pestini vieläkin selvittäväni aika hyvillä tuloksilla. Ja mielellään ihan vanhanajan avotähtäimellä. Kiikaritähtäintä ei hirvenkokoisen elukan metsästyksessä tarvita.”

     

    Kovat on miehellä luulot ampumataidostaan. Ei siellä koetilaisuuksissa juurikaan avotähtäimellä edes yritetä. Eihän siitä nykyisestä maalitaulusta ilman kiikaritähtäintä edes erota sitä ympyrää johon pitäisi osua. Eikä aina optiikallakaan.

    Ja täytyy tunnustaa että vaikka palkintokaapissani on tuhatkunta pokaalia ja mitalia ampumakilpailuista, on pitänyt muutaman kerran yrittää toisenkin kerran ennenkuin merkki on uusittu. Tosin ammun aina karhukoetta joka on hieman vaativampi. Viikon päästä ovat edessä taas hirvenhiihdon SM-kilpailut ja puolustettavana sijoitus kymmenen parhaan sakissa.

    sitolkka 14.3.2019, 13:29

    Tervenäköinen saa kyllä merkin avotähtäimillä kun vähän harjoittelee oikeaa kohtaa mihin pitää ampua. Matka on niin lyhyt että siihen ampuu diopterilla jo ihan kasaa. Rynnäkkökiväärilläkin parhaat ampuu 150m helposti hirvimerkin läpäisevän suorituksen.

    kim1 14.3.2019, 13:44

    No tietysti rynnäkökiväärillä kun ,,,kun se on helppoa ilmakiväärilläkin.

    Mun paras 10 lks kasa 100m on 26mm.Seppään radalla iittalassa,missä yleensä aina iltapäivisin puuskittainen tuuli.

    200m 10 lks kasa onkin jo sitten niinkin suuri kuin 99 mm.,elikkä siinä tuloksessa on petrattavaa,tosin 200m me ei ammuta kuin kerran kesässä.

    Ihmehomma sinällänsä kun 10lks kasaan mahtuu monesti yksi kärpänen,7-8lks kasaan ei juuri koskaan..

    sitolkka 14.3.2019, 13:53

    Suurin vaikeus hirvitaulussa on avotähtäimillä se, että ei näe tarkkaan paikkaa mihin pitäisi osua. Rk tauluun helpompi ampua, joten hirveen pitää harjoitella sitä oikeaa tähtäyskohtaa ja sen arviointi kullakin laukauksella aiheuttaa hajontaa. Joskus tosin neliön muotoinen taulu erottuu hirvestä hyvin ja sen keskelle aina tähtäys.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 11 12 13 … 26 27 28