› Keskustelut › Harrastukset › Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 9 10 11 … 26 27 28

  • Kauriiden kasvatuksesta Suomessa

    Lähetetty: 8.3.2019, 20:13

    Merkitty: 

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti valkohäntäpeurojen aiheuttamista vahingoista viljelyksille. ”Harmittaa sanoa, mutta näennäisviljelyä tämä tarkoittaa, kun osaa pelloista ei kannata peurojen takia viljellä tosissaan. Ennen tuhoja oli metsään rajoittuvilla pelloilla. Nyt peuroja on niin paljon, etteivät aukean keskelläkään olevat pellot säästy.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.389700

    Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

    Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys. ”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.” Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi.

    Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta. Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.389950

    Peurat ja kauriit ruokailevat siis kesäisin ”sosialisoiduilla” viljelyksillä ja taimikoissa, ja runsaslumisina talvina ne ovat täysin riippuvaisia ruokintapaikoista. Tällainen menettely ei oikein vaikuttaisi täyttävän kestävän riistatalouden kriteereitä. Luulisi sen edellyttävän ainakin sitä, että riistaeläimet tulevat toimeen villin luonnon antimilla.

    Tulisiko siis helpommaksi ja halvemmaksi kasvattaa sama määrä kauriin ja peuran lihaa isohkoissa aitauksissa Uuden Seelannin tapaan? Ei tulisi liikennevahinkoja eikä punkkitauteja. Jäljelle jäisi hirvi, jonka metsästykseen kaikki keskittyisivät, ja kanta saataisiin Lounais-Suomessakin vakiinnutettua alueellisen riistaneuvoston toiveiden mukaiselle tasolle.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • suorittava porras 12.3.2019, 18:14

    Meillä noudatettiin vuosituhannen vaihteessa riistahallinnon taholta saamiamme suosituksia pudottaa valkohäntien määrä mahdollisimman alas . Kolme tehostettua pyyntikautta riitti ja täällä on saatu olla yli 10 vuotta rauhassa peurojen suhteen. Nyt määrissä on havaittavissa pientä kasvua . Pyyntiluvista jää kuitenkin käyttämättä lähes puolet . GLA lähtee nyt vain sitä metsästyskorttia suorittamaan ja asetta hommaamaan. Ei ne peurat kirjoittelemalla kaadu . Ehkä kuitenkin on syytä opetella lisäksi ne saaliinkäsittelytaidot . Kaikki edellinen vaatii juuri tervettä päätä ja terveitä käsiä .

    Metsuri motokuski 12.3.2019, 18:20

    Meillä sama juttu kuin suorittavalla. Ei riistanruokintaa ja aikoinaan kova verotus. Nyt sitten yksinäisiä enää hortoilee. Kauriit tuntuu lisääntyneen aika paljon.

    puunhalaaja 12.3.2019, 18:34

    GLA lähtee nyt vain sitä metsästyskorttia suorittamaan ja asetta hommaamaan. Ei ne peurat kirjoittelemalla kaadu.

    Vaikka suhtaudun metsästykseen positiivisesti, minua jotenkin häiritsee tämä asenne. Eläinten kantaa tietoisesti kasvatetaan, jotta harrastajilla olisi ammuttavaa. Sitten kun joku valittaa ongelmista, aletaan syyllistämään, että miksi et ole ampumassa.

    Eihän tätä tilannetta peurojen ja hirvien kanssa olisi, jollei kantaa metsästäjien vuoksi joko kasvatettaisi tai pidettäisi tietyllä tasolla. Moraalinen velvollisuus ongelman ratkaisemisessa on metsästäjillä ja riistahallinnolla.

    jees h-valta 12.3.2019, 19:31

    Puunhalaaja oikeassa. Tuo suorittavan syyllistys on typerää. Eihän kaikki jotka vahinkoja kärsii voi lähteä metsälle. Vaikka kuinka olisi terveet kädet ja pää. Oletan kyllä että nämä syyllistämiset ja painostukset eivät taida lähteä terveestä.

    Planter 12.3.2019, 19:34

    ”Moraalinen velvollisuus ongelman ratkaisemisessa on metsästäjillä ja riistahallinnolla.”

    Metsästäjillä voi kuvitella olevan moraalinen velvollisuus, mutta riistahallinnolla se ei ole moraalinen, vaan laissa määrätty.

    Kannansäätelyjärjestelmän juuret ovat 1960-luvulla, jolloin hirvikanta oli alle 20 000. Silloin pelkona oli, ettei käy kuten sota-aikoina, jolloin hirvet pistettiin melkein kaikki pataan ja kanta oli vaarassa. Siksi sanktioitiin ankarasti yhdenkin hirven salaa tappaminen ja se on säilynyt laissa edelleen. Ei osattu silloin kuvitella, että joskus ongelmaksi tulisi liian suuri määrä. Laki pitäisi kirjoitta uusiksi vastamaan tämän päivän tilannetta.

    Jos hoitosuunnnitelmalla tuotetaan yli sovittujen määrien kymmeniä tuhansia ”ylimääräisiä” hirviä, jotka ovat tuottaneet tarpeettomia ruumiita ja loukkaantuneita teillä ja suurta taloudellista vahinkoa, siitä ei tule mitään seuraamuksia. Yhden hirven tappaminen luvallisesti, mutta alle 1000 ha alueelta on johtanut käräjille, melkoinen epäsuhta.

    Riistahallintolaissa ja metsästyslaissa on riistakeskuksen tehtävä huolehtia, että vahingot pysyvät kohtuullisina, mutta se viittaa kintaalla lakipykälille. Riistaherrat ovat sitä mieltä, että vahingot ovat 0,06% ja on täysin kohtuutonta leikata ”pientä” 5 / 1000 ha hirvikantaa. Nyt tuntuu olevan kohtuutonta leikata 80 / 1000 ha valkohäntäpeurakantaa.

    **************
    Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka hoitaa julkisia hallintotehtäviä ja muita riistahallintolaissa määrättyjä tehtäviä. Riistakeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja on osa julkista riistakonsernia.

    Metsästyslaki

    26 § (18.2.2011/159)
    Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

    Riistahallintolaki

    2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    A.Jalkanen 12.3.2019, 21:15

    Olisi hyvä määritellä, mitä tarkoittaa ’kannan vaarantuminen’, millä sitä mitataan ja millä aluetasolla.

    sitolkka 12.3.2019, 21:39

    Valkohäntäpeura pitääkin saada pois metsästyslain hirvieläimen statukselta rauhoittamattomaksi haitalliseksi vieraslajiksi. Ei voi olla niin, että joku voi tuoda tänne Suomeen jonkun maahamme täysin vieraan lajin muiden ihmisten ja luonnon kiusaksi. Jonkun näköinen ympäristörikoshan sen voisi katsoa olevan jo alkuperäistä luontoammekin kohtaan.

    Metsänmies 12.3.2019, 21:59

    Karhuja oli ennen metsästyskautta 2018 noin 2200 yksilöä. Ilveksiä ennen metsästyskautta 2018-2019 noin 1900-2000. Susia 2018 vuoden lopulla jopa jopa 300. Ahmoja arvioitu 270-300. Yhdenkään lajin kannan ei katsota vaarantuneen. Karhuja ja ilveksiä jopa metsästetään( myös susia poikkeusluvilla) lajien siitä vaarantumatta. Ahmakannan katsotaan olevan  kohtuullisen hyvä,laji on kasvamassa… Jos tuo hirvi ja valkohäntäpeura(kauris)kanta pudotettaisiin viiteen viiva kymmeneen tuhanteen, niiden kanta tuskin vaarantuisi.

    sitolkka 12.3.2019, 22:11

    Valkohäntäpeuran kannanhan tuleekin vaarantua, koska se ei kuulu Suomen luontoon. Siihen ei päde mitkään kannan vaarantamista koskevat velvoitteet.

    arto 12.3.2019, 22:16

    Olisi hyvä määritellä, mitä tarkoittaa ’Olisi hyvä määritellä, mitä tarkoittaa ’kannan vaarantuminen’, millä sitä mitataan ja millä aluetasolla.’, millä sitä mitataan ja millä aluetasolla……..’kannan vaarantuminen’, Että uros naaras suhde pysyy oikeana. ja kanta elinvoimaisena.,,,Eli jos vaikka urokset ammuttasi. Ei kanta lisääntyisi vain kuihtuisi pois. Sam tietty toisinpäin.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 275)
1 2 3 … 9 10 11 … 26 27 28