Keskustelut Puukauppa ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 309)
  • ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

    Merkitty: 

    Joko kyseinen otsikko Metsä-lehdessä 7/2024 viimein puhkaisee kuplan ,jossa ”energipuunkasvattajat”/ risukontuottajat ovat eläneet. Energiantuotanto olisi ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa ,jos kuitupuun ja tukin kokoluokkaa olevaa puuta ei poltettaisi tänä päivänä. Kuva Jyväskylän Rauhalahden voimalan puutavaraterminaalista on edustava esimerkki siitä mitä poltetaan. Oman kuntani lämpölaitoksen terminaalissakaan ei juuri vähintään kuitupuun kokoluokkaa olevaa pienempää tavaraa näy. Risuista ei kerry riittävästi lämpöä nykytarpeisiin.

    Sääliksi käy niitä metsänomistajia ,jotka ovat valinneet risukon tuottamisen laiminlyömällä taimikonhoidon vaihtoehdoksi kasvattaa metsää. Kun sopimattoman pienen puuston korjuuseen ei löydyt tekijöitä eikä materiaalille todellista kysyntää , menee moni taimikko ja nuori metsä pilalle sopivaa korjuuhetkeä odotellessa.

    Asia on ollut kyllä esillä jo 15 vuotta ja ongelmasta kertominen on herättänyt pahaa verta. Vihdoinkin lehti tarttui asiaan oikeasta kulmasta. Luonnonsuojelijat ja ”risukontuottajat” saavat kerrankin ajattelemisen aihetta , mihin huonot päätökset johtavat. Näitä huonoja päätöksiä ovat olleet yhden äänen enemmistöllä tehty päätös todeta turve uusiutumattomaksi ja toisaalla  risukon tuottamiseen kohdistettu tuki sen sijaan ,että tuki olisi maksettu oikea-aikasiin toimiin risukon kehittymisen estämiseksi. Toivottavasti Metsä-lehden artikkeli motivoisi ihmisiä tekemään fiksumpia päätöksiä ja myös toteuttamaan niitä.

  • mehtäukko

    ”..Siinä vaiheessa on myöhästä kun pelkän kuidun tekijä saa sen mehevän tilin, maanomistajan kustannuksella, joka on menettänyt kaiken metsän potentiaalin…”   Tämähän ei ole mahdollista, mikäli noudatetaan ”metsänhoidon suosituksia”. Jos/kun metsänkasvatukseen sotketaan liiaksi energiapuunkasvatusta perkaukset ja taimikonhoito laistaen, onhan se yhtä sotkua.

    Ammatti Raivooja

    Millä me niitä pakotetaan ketään noudattamaan? Tilannehan monesti on, että metsänomistaja elää 90-vuotiaaksi, joista viimeiset 15 vihanneksena ni lopputulos on mitä on. Jos 60 vuotiaana tullaan metsänomistajiksi vaikkapa vasta. Niin ni koita siinä vaatia sitten isoon miten maanomistajan pitäisi tehdä ennakkoraivaukset ja taimikonhoidot oikeaan tiheyteen. Ylipäätään kun omasta mielestä maanomistaja  on aina hirveän tyytyväinen omaan työn jälkeensä ja mite se vastaa ammattilaista ja kun metsänhoityhdistyskään ei onnistu aina niin siihen epäonnistumisten ja kyvyttömyyden vyöhyke jota sitten paikataan. Multa maanomistajat kysyy säännöllisesti, että millä työkalulla sinä olet tätä ”ennakkoraivausta” tekemään?

     

    Meillä on hienoa, että meillä yksityismetsänomistajia et raha jää pienille ihmisille. Siinä kun aletaan tonnin raivauslaskua heiluttelee nenän edessä niin metsät myyntiin maapohjineen ja ne ostaa joku jolla on jo tarpeeksi.

    mehtäukko

    Ei tietysti millään pakoteta, mutta valinnoilla voi ohjata. Ei MG osta yhtään harvennusleimikkoa, ellei pusikoita ole raivattu tai ei heidän anneta raivata. Kyllä jokainen ymmärtää kohtuullisuuden vaatimuksen. Ei leipä irtoa motolla vesakossa kolhuitta puita etsiskellessä lisänä lehti puissa,pimeys tai lumisuus.

    A.Jalkanen

    AR: Et pitäisikö jotenkin erotella kun energiapuuta maksetaan kantorahaa, että paljon sen tekeminen tuli maksamaan?

    En tiedä miten nykyään menee rahaliikenne, mutta silloin kun koivikossani tehtiin energiapuun giljotiinikorjuu, mhy:stä tuli korjuusta muhkea lasku, joka ilmoitettiin omassa verotuksessa. Verotuksellisesti se oli siis hankintakauppa. Tuleva kasvu oli tosiaan vaarassa, mutta pelastui suurimmaksi osaksi, mitä nyt lehtikuuset näivettyivät mutta koivu kukoistaa, sitä on ensiharvennettu ja kohta harvennetaan jo toiseen kertaan.

    PS. Täsmennyksenä että tulopuolelle jäi siihen aikaan ihan ok korvaus: kantohinta ja tuki yhteensä 10 euroa/m3.

    Pitäisin puun polttamista välikauden ratkaisuna: pitkällä aikavälillä puun polttamisesta tulisi päästä mahdollisimman pitkälle pois ja jalostaa se pitemmälle.

    suorittava porras

    Tämä malli ,mikä on toteutunut Annelin tapauksessa olisi ainoa järkevä tapa toimia. Alle 60- litraiset metsiköt korjattaisiin hankinnalla ja tehdystä työstä urakoitsija laskuttaisi suoraan isäntää. Vastaavia on ollut mhy:n toteuttamina laajemminkin . Monissa tapauksissa lasku on ollut reilusti tuloja isompi.

    Tästä mhy on saanut osakseen joskus ansiotonta arvostelua. Tehdystä työstä on kuitenkin maksettu asiallinen korvaus ja metsä saatu pelastettua pahemmalta. Tulopuoli vain ei olekaan ollut maanomistajan mielestä riittävä. Markkinatalous on kuitenkin toiminut.

    Se ,että tänään ostetaan lähes kaikki ,mikä haisee puulta , ei tarkoita , vastaava toteutuisi tulevaisuudessa. Vähemmän kiinnostavat kohteet jäävät pois ostoslistalta sitä mukaa ,kun puunkäyttö kuihtuu. Tälläkin hetkellä kopeloidaan mieluimmin tukkipinoja ,kun lähdetään pienipuisiin rääseiköihin energiapuuta haeskelemaan. Tämä tulee jatkumaan ,kun siihen on opittu. Tarpeet tyydytetään käyttämällä isompaa materiaalilla.

    Energialaitoksia ei kiinnosta pätkääkään taimikoiden perkaaminen. Niiden tavoitteena on saada energiatarpeensa tyydytettyä mahdollisimman taloudellisesti ja nopealla aikataululla. Jos olltaisiin pelkän pienpuun varassa koittaisi monelle vilu.

    Miettikääpä kauanko on kerättävä pystyrisuja siihen määrään ,jota esim. Visan esillä olleesta hakkuusta kertyi hakkuutähteinä ja kantoina hehtaaria kohti? Otetaan vielä huomioon ,että ko 650 motin jalostuksen jälkeen 60% siitäkin määrästä päätyy energiaksi . Jokainen voi tahollaan miettiä ,onko tarkoituksenmukaista seikkailla taimikossa konevoimin hehtaarilta kertyvän 20 motin nökkösen perässä ja käyttää vielä eri kalustoa? Visan kohteelta energiaksi päätyvää materiaalia kertyy kaikkiaan lähes tuhat mottia ,kun lasketaan yhteen ainespuun jalostuksesta keryvät kertyvät sivuvirrat, hakkuutähteet ja kannot. Vastaavaan määrään kokoon saamiseksi joutuisi kahlaamaan kymmeniä hehtaareita risukoita eri puolilla maakuntaa.

    Ammatti Raivooja

    Jos leppä-koivikosta poistetaan 15 metrisenä 30 kuutiota rankaa tai kokopuuta niin onhan se järkevää, ei kenenkään laskin voi muuta näyttää sen lisäksi, että se metsä on pelastettu koivuilla on mahdollisuus kasvaa tukeiksi ja leppä ei maadu metsässä hiilidioksidiksi vaan antaa kotimaista energiaa.

     

    Annatko suorittava esimerkin kuka myy tukit energiaksi? Kuka on tämä taho joka ostaa tukkia poltettavaksi ja muuta järeää kuitua?

    Jos minä katson metsäyhtiön hakkuuta, näkyy vain kokopuuta ja jos katson energiametsiä jota raivaan, ei taaskaan ei näy tukkia. Jos energia kerätään metsäyhtiön hakkuun yhteydessä niin se on ne kaikkein pienemmät ja niistäkin voidaan erottaa kuitu ja kokopuu. Kokopuu koostuu kyllä kuitupuustakin, mutta on siinä pientäkin jos yli 5 centtiset kannattaa jo rohmuta energiaksi.

    Se ongelma on, että tätä en näe missään. Tavallaan koko metslehden juttu pitäisi kirjoittaa ihan uudestaan kun antoi niin vääristyneen kuvan energiapuusta. Lieneekö ollu tyvilahotukit siellä pihalla. Kaikki näyttää siellä harmaalta massalta.

    Jätkä

    ”Jos leppä-koivikosta poistetaan 15 metrisenä 30 kuutiota rankaa tai kokopuuta niin onhan se järkevää, ei kenenkään laskin voi muuta näyttää sen lisäksi, että se metsä on pelastettu koivuilla on mahdollisuus kasvaa tukeiksi ja leppä ei maadu metsässä hiilidioksidiksi vaan antaa kotimaista energiaa.”

    Jos on kyseessä istutettu R-koivikko, joka on jopa säästynyt hirviltä, on sinne menty koivujen kannalta suhteellisen myöhään.

    Raudus menettää huomattavasti kasvuhaluistaan, jos se joutuu olemaan liian lähellä rauduksia. Kun se alkaa karsiutua, ollaan jo myöhässä. Laskea saa miten pystyy, mutta jos lähdetään tuolle tielle, niin on yksi ja sama, vaikka listitään koko koivikko energiaksi. Hyvässä lykyssä sen kiertoaika jää kolmeenkymmeneen vuoteen.

    A.Jalkanen

    Jaa ehkä poikkeuksiakin on: omasta koivikostani lähti 100 m3 per hehtaaria energiaa ja se vain innostui kasvamaan entistä kovemmin. Ei tahdo perässä pysyä.

    Ammatti Raivooja

    Joo kyse ei ole siitä, että joku tarkoituksella niin kasvattaisi metsiä vaan kun tilanne on se mikä on niin jos jäädään vielä odottelemaan se 10 vuotta niin tilannehan on jo taputeltu. Et tällä hetkellä se kannattaa tehdä metsäkoneella energiaksi mutta suorittava haluaisi, että raivattaisiin kalliilla. Sadan euron  tukikaan ei varmasti kannusta ketään kasvattaa tarkoituksella energiapuuta.

    Joku mänty hyvällä maalla 4000 niin on paljon tutkittu, että se on hyvä ajatus.

    Miksi puuta energiaksi toimittavan yhtiön pitäisi erotella paljon energiapuun tekeminen maksoi kun missään muussakaan hakkuussa ei ilmoiteta kuluja? Kyllä Kait tuo on selvillä maanomistajalla mitä tapahtuu jos sovitaan, että hän saa x määrän euroja energiapuukuutiosta mitä myy.

    metsätie

    Turvetta poltetaan edelleen julki ja salaa voimalaitoksilla.

    Kannattaako rahdata Italiasta törkyjätettä, kuinka sitä verotetaan ?

    Saadaanko rotat ja luteet samaan kauppaan. Saastuttaako ilmaa.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 309)