Keskustelut Puukauppa ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 309)
  • ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

    Merkitty: 

    Joko kyseinen otsikko Metsä-lehdessä 7/2024 viimein puhkaisee kuplan ,jossa ”energipuunkasvattajat”/ risukontuottajat ovat eläneet. Energiantuotanto olisi ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa ,jos kuitupuun ja tukin kokoluokkaa olevaa puuta ei poltettaisi tänä päivänä. Kuva Jyväskylän Rauhalahden voimalan puutavaraterminaalista on edustava esimerkki siitä mitä poltetaan. Oman kuntani lämpölaitoksen terminaalissakaan ei juuri vähintään kuitupuun kokoluokkaa olevaa pienempää tavaraa näy. Risuista ei kerry riittävästi lämpöä nykytarpeisiin.

    Sääliksi käy niitä metsänomistajia ,jotka ovat valinneet risukon tuottamisen laiminlyömällä taimikonhoidon vaihtoehdoksi kasvattaa metsää. Kun sopimattoman pienen puuston korjuuseen ei löydyt tekijöitä eikä materiaalille todellista kysyntää , menee moni taimikko ja nuori metsä pilalle sopivaa korjuuhetkeä odotellessa.

    Asia on ollut kyllä esillä jo 15 vuotta ja ongelmasta kertominen on herättänyt pahaa verta. Vihdoinkin lehti tarttui asiaan oikeasta kulmasta. Luonnonsuojelijat ja ”risukontuottajat” saavat kerrankin ajattelemisen aihetta , mihin huonot päätökset johtavat. Näitä huonoja päätöksiä ovat olleet yhden äänen enemmistöllä tehty päätös todeta turve uusiutumattomaksi ja toisaalla  risukon tuottamiseen kohdistettu tuki sen sijaan ,että tuki olisi maksettu oikea-aikasiin toimiin risukon kehittymisen estämiseksi. Toivottavasti Metsä-lehden artikkeli motivoisi ihmisiä tekemään fiksumpia päätöksiä ja myös toteuttamaan niitä.

  • mehtäukko

    Resun tarkoituksista ei tiedä kukaan, mutta luvut lähtivät liikkeelle eräästä koivu-eh:sta, jossa kehuttiin 10-vuotiaan aurausviitta”metsän” tuottavan 20 litraisia jytkyjä 20 mottia/ha. Ja tuotto oli julmaa.

    Mehtäukko etunenässä syyllistyi hupsutuksen mitätöintiin. Perusteena, että kun ra-koivikko taimikkoharvennuksessa pudotetaan 1200-1300 tiheyteen ja puustolle annetaan aikaa lihoa, harvennusjäreys on luokkaa 100L/r tuottavuuden ollessa tapissaan.

    Rane

    ”Mitä resevuaari indeksi tarkoittaa?”

    Sitä että kuinka monta nimimerkkiä yhdellä kirjoittajalla voi olla Metsälehden keskustelupalstalla.

    Apli

    Aina jaksetaan puhua tai varsinkin eräs jaksaa, että ”risukoille” ei löydy tekijöitä, noh aina niitä on löytynyt muitakin kun raivaussahamiehiä, kun katsoo esim herra hirven youtube videoita niin melkosia risukoita sitä hänkin on välillä tehnyt ja kun katsoo näiden risukkotekijöiden tulostietoja niin eipä ne niitä tappiolla ole hirveesti tehneet… Energiapuu on hieno homma kaikille metsänomistajille siitä maksetaan monin paikoin enemmän kuin kuidusta, nyt ja varmaan jatkossakin vielä monta vuotta.

    suorittava porras

    Herra Hirven viimeinen ennen kelirikkoa tehty paskaleimikko ei ole mitenkään yleistettävissä. Kyllä nuo tienvarsien ja teminaalien näkymät kerovat ihan toista. Poltettava puu on paksumpaa, kun ennen.Toki jos haluaa metsästään vieläkin huonompaa tuottoa ,kun jk:sta, voi jäädä odottamaan risukkoon toimijaa, jota ei tule. Sen voin kokemuksesta sanoa ,että hikisiä aikoja on luvassa ,jos odottelua kestää kauemmin. Työmäärä kasvaa korkoa 10%:n vuosivauhtia. Rehevillä maapohjilla enemmän.

    Puuki

    <p>Ei ole yleistettävissä sekään, että e-puuleimikkojen taimikkoja ei ole aikanaan hoidettu.  Jotka hoitaa taimikkonsa , saa niistä paremman tulon kuin hoitamattomista . Paikallisia eroja th:ssa tietenkin on olemassa mutta ei ole yleistettävissä.</p>

    reservuaari-indeksi

    <p>MU muistaa näköjään ainakin auraus viitta jutun jutun, hyvät napit tänä aamuna. Saattoi olla jopa palstan ehdottoman eliitin esi merkki, jos oikein muistan. Ainakin se aiheutti eliitin osalta kehujen ripuloinnin. Sinänsä ihan tyyppi esimerkki t-viirimäisyydestä.</p><p>Suukkoja eliitille.</p><p>L</p><p> </p>

    A.Jalkanen

    Veli-Jussin esimerkissä oli ”hätäensiharvennuksessa” kertymä 20 mottia. Johtui siitä että hyvälle kasvupaikalle perustettu koivikko yllätti kasvullaan. Koivikko kannattaa siis niissä perustaa harvempana. Kuusikko myös jos haluaa sekametsää. Sivutuotteena saadaan heinää ja vesakkoa lisää raivattavaksi. Sama tilanne jos kuusikon loppuvaiheessa on harva asento: uudistaminen käy työläämmäksi. Monokulttuurien arvostelijat eivät huomioi näitä näkökohtia. Toisaalta sekametsään jää kuoriaisten jäljiltä jotain pystyyn.

    Kumpi sitten on parempi strategia, puulajit sekaisin samalla kuviolla vai se perinteinen malli, jossa puulajit ovat erillään eri kuvioilla? Tulee mieleen esimerkiksi EU-asetus metsien monitoroinnista. Voidaanko meitä tulevaisuudessa velvoittaa perustamaan sekametsiä? Vai riittääkö että tilan tasolla on monta puulajia ja taloudellisesti vähäarvoiset on keskitetty monimuotoalueille (säästökuviot, säästöryhmät)?

    Ammatti Raivooja

    Ei näillä energiapuuhinnoilla ole raivaussaha millään tavalla kilpailukykyinen vaihtoehto. Energiapuuntekijöiden kasvaa  konemäärät kasvaa jatkuvasti, et huolissaan pitää olla jos ei nyt oo mukana tässä ja selviääkö tästä buumista siihen aikakauteen kun vaikka energiapuun hinta laske, voi olla siihen menee vuosikymmen tai pari. Metsägroupilla varmaan voi sinnitellä pitempään kun siellä ei varmaan minkäänlaista motiivia ajaa tukkia tai kuitua energiapuuksi. Mut siinä onkin dilemma et saako parhaat metsänomistajat kaikki premiumtason palvelut metsägroupilta.

    reservuaari-indeksi

    <p>Juu, vessi se vissiin olikin kun vasiten käypäohjeita vessitettiin.</p><p>Lessi</p>

    Puuki

    <p><p>Eihän kuivan maan männiköitä esim. voi muuttaa sekametsiksi millään ilveellä.  Eikä rehevän maan kuusikoita saa kunnolla sekapuustoiksi , jos on hirvistä haittaa.  Muuten sekametsä on tavoittelemisen arvoinen siellä missä se on mahdollista normaalin metsänhoidon osana. </p></p><p>E-puu on vielä pitkään yksi puutavaralaji muiden joukossa ja tuottaa usein parhaiten euroja mo:n kassaan. Toivottavasti ei vouhottajat pilaa sitä yliverotuksella kuten kävi turpeen kohdalla. </p>

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 309)