Keskustelut Puukauppa ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 309)
  • ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

    Merkitty: 

    Joko kyseinen otsikko Metsä-lehdessä 7/2024 viimein puhkaisee kuplan ,jossa ”energipuunkasvattajat”/ risukontuottajat ovat eläneet. Energiantuotanto olisi ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa ,jos kuitupuun ja tukin kokoluokkaa olevaa puuta ei poltettaisi tänä päivänä. Kuva Jyväskylän Rauhalahden voimalan puutavaraterminaalista on edustava esimerkki siitä mitä poltetaan. Oman kuntani lämpölaitoksen terminaalissakaan ei juuri vähintään kuitupuun kokoluokkaa olevaa pienempää tavaraa näy. Risuista ei kerry riittävästi lämpöä nykytarpeisiin.

    Sääliksi käy niitä metsänomistajia ,jotka ovat valinneet risukon tuottamisen laiminlyömällä taimikonhoidon vaihtoehdoksi kasvattaa metsää. Kun sopimattoman pienen puuston korjuuseen ei löydyt tekijöitä eikä materiaalille todellista kysyntää , menee moni taimikko ja nuori metsä pilalle sopivaa korjuuhetkeä odotellessa.

    Asia on ollut kyllä esillä jo 15 vuotta ja ongelmasta kertominen on herättänyt pahaa verta. Vihdoinkin lehti tarttui asiaan oikeasta kulmasta. Luonnonsuojelijat ja ”risukontuottajat” saavat kerrankin ajattelemisen aihetta , mihin huonot päätökset johtavat. Näitä huonoja päätöksiä ovat olleet yhden äänen enemmistöllä tehty päätös todeta turve uusiutumattomaksi ja toisaalla  risukon tuottamiseen kohdistettu tuki sen sijaan ,että tuki olisi maksettu oikea-aikasiin toimiin risukon kehittymisen estämiseksi. Toivottavasti Metsä-lehden artikkeli motivoisi ihmisiä tekemään fiksumpia päätöksiä ja myös toteuttamaan niitä.

  • Puuki

    Haamu-urillakin hakkaava pikkukone toimi kyllä hyvin joitakin vuosia sitten e-puuhakkuulla.    Yhdellä yhtymällä on Jarcktrack käytössä. Hyvin on tietääkseni toiminut yhteiskäytössä ensiharvennusmetsissä ja e-puun korjuussa.  Se on enemmän kuskista kiinni kuin koneen tonnimääristä miten pärjää ja minkälainen jälki metsään jää.

    Ammatti Raivooja

    Varmasti toimii. Ainut on, että kun nämä isot koneet ovat tulleet rytinällä mukaan niin niiden elintila on vain kaventunut, mistä saada tarpeeksi hakattavaa lähialueelta. Toisaalla taas minä jätän kuusentaimikon sinne hieskoivikon alle ja koivut nostetaan pitkästä matkasta vaan yli et ollaan ihan toisella levelillä sen jäävän metsän suhteenkin.

    Eikös tämä metsägrouppi juuri vaadi kaukokuljetuksen takia, että hakataan kolmosta. Toisaalta nämä buffalot eivät sitten ole kuitenkaan tulleet harvennuksille jokapaikkaan mitkä ottaa 2 nippua peräkkäin. Energiapuu pitempänä siinäkin pitää pintansa. Kyllähän se Äänekoski haluaa puita ja sieltä suosittavat kasvattamaan paljon kuitua.

    suorittava porras

    Pikkukoneet sulkeutuvat pois myös siksi ,että enskakohteillakin on monesti myös järeämpiä puita poistettavana. Motin karvaiset ylispuukoivut ja männyt ovat tekemätön paikka pikkukinnereille. Puun ympäristö on kuin taistelutannet pikkukoneen jäljiltä. Tälläkin palstalla moni on kertonut jättävänsä etukasvuiset koivut kasvamaan poistettavaksi ensiharvennuksen yhteydessä.

    Keskikokoinen kone on korjuuseen sopivin vaihtoehto. Kaikkia puita voi tehdä ja tarvittaessa eritellä kysynnän niin vaatiessa puiden latvuksetkin energiakäyttöön. Kunnon ranka on puusta voitava kuitenkin erottaa ennen sitä . Pienemmät nurin raivaussahalla.

    Puuki

    Pohjoisessa varsinkin on pienemmät puut korjuissa joten pienemmät koneetkin käyvät paremmin kuin E-Suomeen. Myös ensiharvennusrästikohteita on paljon siellä.

    mehtäukko

    Kuten olemme aimmin vatkuttaneet, kyllä Jarctrakit,Allstorit, Kineticit ym. kirput toimivat, mutta kysymys on aivan samasta asiasta: pärjääkö vesurihenkilö palkoissa raivaussahalle samalla taksalla?

    Kun metsänhoitotyöt tehdään oikein ja ajallaan, puuntuotannon saannoissa euroissa ja moteissa metsänomistajalle ei ole ratkaisevaa eroa, tehdäänkö korjuu ammattitaitoisesti kirpuilla tai keskiraskaalla ketjulla.

    Puuki

    Esim. Jarctrack ja Kinetic on eri sarjoissa kokonsa suhteen.

    Ammatti Raivooja

    Korjuuvaurioita ei käytännössä ole kun iso kone menee edeltä keskikokoinen ajokone tulee perässä. Pitkää tavaraa kun on molemmat niin sitä kertyy nopeasti verrattuna jos tehtäisiin kolmosta. Ennen korjuuvauriot oli sääntö kun urat oli pienet ja nökkösiä kun ajetaan tienvarteen niin homma ei lopu koskaan. Iso kone jos on muutama hetken kesällä tekemässä energiaa niin se ei paljoa hetkauta mutta tuottavuus talvella on ihan toista luokkaa sitten.

    Puuki

    Korjuuvauriotkin syntyvät yleensä huolimattoman kuskin toimesta , ei niinkään koneen koon takia.     Lyhyellä puomilla haamu-uria hyväksikäyttäen on helpompi tehdä hyvää jälkeä kuin toistakymmentä metriä pitkällä puomilla kurkottamalla.

    mehtäukko

    ”…Lyhyellä puomilla haamu-uria hyväksikäyttäen on helpompi tehdä hyvää jälkeä kuin toistakymmentä metriä pitkällä puomilla kurkottamalla..” ei pidä paikkaansa.

    Ei ole koneen tai menetelmän vika jos/kun kuski on huolimaton.

    Kolmosen teko saati ajo ei ole niin herkkua, mutta kun sopimuksessa niin seisoo. Ja kyllä kahdella nipulla tavaraa tulee laaniin.

    Ammatti Raivooja

    Jaa no en tiedä, oma havainto mitä oli ennen ja mitä näen tänään. Siis ennakkoraivaus on tehty aina ku se on tarpeellista mut tää pääajatus oli, että ajokone ei enää särje puita mennessään. Siis kun iso kone tekee uran ja keskikokoinen ajaa. Pieni kone tekee pienen uran mutta ajokone aina yrittää kahmia ja tuoda niin paljon puuta kun pystyy, itsestään selvää mutta tuo, että ajokone on vähän pienempi on paras. Metsä group tuo sen skorpionin perässä sen buffalon niin Mites onnistuu energiapuu siinä päätehakkuun ja harvnnuksen kyljessä? Huonommin. Äänekoski tarviaa puita, ei keskikokoiset koneet ehdi syöttää.

    Onhan ne liikeradat erilaisia kun kourat tulee enemmän ylhäältä päin kuin ojennettuna suorempaan mikä minusta ainakin on auttanut kuusentaimikon säästämisessä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 309)