› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 85 86 87 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Lähetetty: 24.1.2020, 13:48

    Merkitty: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Tekijä
    metsä-masa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Planter 15.3.2020, 18:43

    Nyt taitaa olla niin, että vain yksi palstan koneenkäyttäjistä ymmärtää koneen toiminnan. Pankkiin voidaan kerätä tietysti kaikkien runkojen mitat, mutta siihen katkonnan ennustukseen jos käyttää tuhansia, niin ei siitä ole mitään hyötyä. Katkonnan ennustukseen käytettävä pankin osa pitää päivittyä aika nopsasti, että se ennustaa, muutama kymmenen runkoa kuulostaisi järkeenkäyvältä.

    Itse kyllä epäilen, että matriisin 4,3 olisi sattumalta tullut ”täyteen” juuri tuossa kahden rungon kokeiluvaiheessa. Jos olisi ensin ajettu manuaalikatkonnalla ne muutaman kymmenen runkoa ja sitten katkaistu autoaptilla se Riikilän keppi, niin tulos olisi ollut eri.

    mehtäukko 15.3.2020, 18:51

    Juurikin noin.

    Rane 15.3.2020, 18:53

    No joo.Ohjelmahan ei jää ihmettelemään jos rungon suppeneminen ei vastaa tyvellä tehtyä ennustetta(runkopankkiin perustuvaa) vaan se laskee heti uuden katkonta ennusteen.

    Per Ä Reikäs 15.3.2020, 18:53

    Korona täälläkin mutta yhä ja vain tämä kiista Turun Hovioikeiden päätöksestä jatkuu.

    Väärin sammutettu/väärin katkottu.

    Älä myy,niin et tuu petetyksi.

    mehtäukko 15.3.2020, 19:48

    Ohjelman ihmettely on toinen juttu. Tietysti jos paksuutta riittää tai ei, ratkaisu on sen mukainen. Ja siinä kuskin huolehtima mittalaitteen kalibrointi ja oikea säätö nousee arvoonsa.

    Planter 16.3.2020, 16:21

    Palataanpa vielä siihen Makasiinin ”Tilinteon hetki”  juttuun /videoon ja miksi automaattinen apteeraus hukkasi tukkiosuutta?
    Jutussa motokuskit antoivat sille kaksi mahdollista selitystä:

    1. ”Näin voi käydä, jos samaan läpimittaluokkaan on jo tehty jakaumamatriisissa määritelty määrä 43 desimetrin mittaisia tukkeja.”

    Jutussa kuitenkin kerrottiin, että kone siirrettiin kuvausta varten tähän juuri äsken ja aiemmin se hakkasi toisaalla järeitä puita.
    Mitä siellä matriiseissa oli, kun videossa suoritetut katkonnat tehtiin? Ei kai uudella työmaalla jatketa edellisen työmaan matriiseilla. Eikö se matriisin 43 desimetrin lokero pitäisi olla tyhjä, kun aloitetaan uudella työmaalla ja eikö katkontademonstraatio anna tulokseksi mitä sattuu, jos matriisien lokeroissa on epämääräinen määrä jo tehtyjä tukkeja?

    2.  ”Kone siirrettiin kuvausta varten tähän juuri äsken ja aiemmin se hakkasi toisaalla järeitä puita. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, että ettei mittaustietokone osannut ennustaa, että hyvin juoksevaa rungon osaa riittää noin pitkälle.”

    Tuolla edellä uskottiin (yhtä lukuunottamatta) automaattisen apteerauksen tarkkuuteen kuin pässi suuriin sarviinsa ja ettei sillä ole merkitystä, että runkopankissa oli edellisen työmaan tiedot tai mitä siellä on. Itse kuitenkin jutun luettuani tulin siihen käsitykseen, että automaattinen apteeraus teki virheen sen pienemmän tukin katkonnassa, eikä se johtunut matriisien ohjeista. Syynä oli poikkeuksellisen ”hoikka” ja pitkä runko, verrattuna runkopankin vertailurunkoihin.

    Tuolla aiemmin oli virheellisiä käsityksiä runkopankin roolista katkonnassa. Konevalmistajat eivät juurikaan julkista miten ohjelmistot toimivat, mutta tässä lyhyt kuvaus erään valmistajan ohjeman toiminnasta.

    ”Menetelmässä vertailuläpimittaan saakka mitattuihin eli tunnettuihin läpimittoihin sovitetaan parhaiten sopiva puunmuotoa kuvaava runkokäyrä, joka on xxxx:lla  kolmannen asteen polynomi. Yksittäisen rungon käsittelyn jälkeen mitatuista  läpimitoista lasketaan polynomiyhtälö ja sen kertoimet tallennetaan mittalaitteen muistiin.

    Seuraavan puun käsittelyn aikana mittalaitteen muistista etsitään vertailuläpimitan avulla lähes vastaavan kokoiset rungot, joita otetaan
    laskentaan 20.

    Näiden runkojen yhtälöistä muodostetaan keskimääräinenrunkokäyrä, jota käytetään, kun ennustetaan käsiteltävän rungon tuntemattomat läpimitat. Mittalaitteen muistissa pidetään puulajeittain 60 viimeisen rungon tiedot.”

     

    Mikko Riikilä 16.3.2020, 16:53

    Hei Planter ja muut, tiedoksenne:

    Kone siirtyi kuvausta varten saman työmaan toiselta reunalta kuvauskohteelle, ei  työmaalta toiselle…

     

    mehtäukko 16.3.2020, 18:26

    Eli runkopankki oli olemassa…

    Jätkä 16.3.2020, 18:58

    Mutta leimikon toisella laidalla olivat rungot erilaisia?  Tällöinhän runkopankista ei ole mitään hyötyä.

    Rane 16.3.2020, 19:01

    Ohjelma siis koko ajan korjaa ennustetta jos ensimmäinen runkopankin perusteella tehty ennuste ei vastaa käsiteltävän rungon mittatietoja.Eli jos runkopankissa on ”vääränlaisia” runkoja niin se ei tarkoita että kone apteeraisi väärin.

    Seuraavassa linkissä sivulta 20 lähtien selostettu hyvin  Ponssen Optin toimintaa.

    https://core.ac.uk/download/pdf/38113929.pdf

     

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 85 86 87 … 95 96 97