Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • Planter

    Metsälehdelle pitää kyllä lausua kiitos Makasiinin katkontajutusta. Siitä selviää hyvin miten koneen automatiikka toimii kuka/mikä sitä ohjaa, mikä on käyttäjän rooli ja missä voi tulla virheitä. Avoimmuuden kautta saattaisi joskus päästä tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet edes ymmärtäisivät toisiaan. Siitä olen ”suorittavan portaan” kanssa samaa mieltä, että samasta asiasta olisi hyvä esittää myös sahurien näkemys.

    Aikoja sitten uutena metsänomistajana minulle tarjottiin hakkuunvalvontaa mainostamalla, että valitsemalla oikean katkojan voin säästää jopa 5000€ parin hehtaarin päätehakkuuleimikossa.

    Kun on sellainen vika, että päätä vaivaavat asiat pitää tarkistaa, niin päätin suorittaa hakkuun valvonnan itse. Kun puut olivat pitkällään, houkuttelin hyvillä eväillä ja pienellä rahakorvauksella pari kevytjalkaista kaveria mukaan viikonlopuksi aukolle.  Toinen huolehti mittaunauhan alkupäästä ja toinen merkkasi taulukkoon huutamiani lukemia, joita otin mittasaksilla.

    Runko 1

    tukki1: tyvi xx cm…latva xx cm…pituus xxx cm

    tukki2: tyvi xx cm….latva xx cm…pituss xxx cm

    kuitu1: tyvi xx cm  +1m /xx cm  +2m / xx cm  +3m / xx cm…..kunnes alle 15/16 cm

    Eli mittasimme katkottujen runkojen tukkiosuuden pituudet (15cm/16cm) asti ja miten ne oli katkottu. Mittasimme ympäri aukkoa yli 800 pölliä. Valintaperuste oli helppous, otettiin ne, joista näki selvästi, että pöllit ovat samasta rungosta ja suoria.

    Myöhemmin rekonstruoin, eli rakensin pölleistä alkuperäiset tukkiosuuden rungot. Kauppakirjan mitoilla erilaisilla sapluunoilla etsin optimaalisen katkonnan kullekin rungolle.

    Jos tarkoitus olisi maksimoida runkojen arvo metsänomistajan kannalta, päihitin kymmenen tietokonetta manuaalisella apteerauksella. (olettaisin, että nimimerkki Jätkäkin tarkoittaa tätä muutamilla kärkevillä kommenteillaan)

    Puuki

    Suht. yksinkertaisella muutoksella tukkipuurunkojen mittaustapaan asia tulisi tasapuolisemmaksi molempien osapuolien kanssa.

    Jos siinä videon 1 . esimerkkipuun apteerauksessa olisi ollut käytössä apumittana alle 4 dm pituus, niin olisi voinut tehdä tukin siitäkin osuudesta joka meni kuituun.

    ap-ex

    Valaisevaan Makasiinin artikkeliin pari huomioita.

    Lähtötietona yksinkertistettuna vain tukkeja neljällä pituudella 4,3-5,2 m, latva 16 cm ja kuitu 3-5,5 m latva 10-11 cm(?). Sopisi hankintakauppaan.

    Kun kakkostukki on viimeisen päälle käsimitattu 8,6 m päästä, että se on juuri alamitan täyttävä 16 cm metsässä, niin jos puut menevät tehdasmittaan ja siellä eri systeemeillä mitattuna sille saadaankin 15,9 cm latvasta (vaikka kuorituitunut,kuivunu, soikea tms matkan varrella sattuuneelle), niin tästä saadaankin rungolle yksi 4,3m tukki ja kaksi kuitua ”tarkalle” mittaajalle ja koko rungon hinnaksi 11,3€ (oletuksena että raakkitukki kuidun hintainen). Automaatilla sille tuli 12,2€ ja käsiajolle 15,3€. Kuka pärjäsi?

    Toinen pohdiskelu kuidun osuudesta; latvat on molemmissa 10,6-10,8 cm, eikö tarkasti ottaen saataisi enempikin, jos yleinen kuitumitta on 6-7 cm? Miksi jätetty 3-4 m latva motolla ajettaessa. Käsinajossakin olisi tullut esimerkin mukaan kaksi ”normaali” kuitua ajettuna 16-17 metriin.

     

    Kyllä millitkin on merkitseviä ihan käytännössä ja tätä tarkkuuskohtaa voisi myös käsitellä laajemminkin.

    Varsinaisissa hakkuissahan sitten tulee usein muitakin jakeita eli parruja, pikkutukkeja jne., jotka määrittävät tuota ”tarkkaa katkontaa”.

    Jätkä

    Planter. Kommenttien kärkeä on PAKKO joskus terottaa, koska näyttää nuo jotkut olevan niin paksunahkaisia ja kovapäisiä, että kun on iso firma takana ja se on juottanut ja koulinut siihen malliin, että pahaa sanaa ei saa sanoa, niin jutut ovat mopokuskin ja Jees-miehen juttuja, eli ihan pa..aa.

    Jees-miehellä on aina kaupat onnistuneet yli toiveiden ja boonuksia on tullut saman verran kuin kantorahaa, kunnes ukko pääsee leimikolle, jossa on kaikki ”Hyrskyn – Myrskyn”

    Mopokuski on niin uuden tekniikan lumoissa, että toipuu siitä vasta saatuaan kenkää.

    Kontrollimittaus noin tehtynä pitäisi julkistaa ja tuoda ostofirman ja mopokuskin tietoisuuteen – joka helvetin tukkileimikosta.

    mehtäukko

    No myhistyksen hankinta se onkin. 4 tukkipituutta ja kuidun latva 10-11 cm… Sillä lailla.

     

    Mikko Riikilä

    Tiedoksi ap-exälle ja muille katkontakeskusteluun osallistuneille. Ensinnäkin kuusikuitu tehtiin paperitehtaalle 3,95 ja 4,45 metrin määrämittoihin, mikä selittää, että latvaan jäi jonkin verran kuitupuun mitat täyttävää rungon osaa.

    Kuusentukkeja taas tehtiin latvaläpimittaluokista riippuen 43-61 desimetrin mittoihin. Tukkien latvaläpimitan muutaman millin varmuusvara on tarkastelussa otettu huomioon, mutta katsoin, että muutenkin aika monipolvisen jutun yksinkertaistamiseksi se on syytä sivuuttaa…

     

    Jätkä

    mehtäukko. Onko paikallinen MHY ”kussut” sinun muroihisi, vai oletko sinäkin saanut kenkää MHY:n johtokunnasta kuten Jees-mies?

    Planter

    Jos ajattelee tilannetta yksityisten sahojen kannalta, niin niiden kate on kyllä aika ohut. Pahimmillaan metsänomistajien tilin maksimointi johtaisi siihen, että saha joutuisi ostamaan pituuksia, joita sen asiakkaat eivät halua? Jos saha joutuisi trokaamaan polttolaitokselle sille soveltumatonta tavaraa, niin sen pitäisi laskea puun hintaa, että pysyy hengissä? Jos yksityiset sahat tapetaan ja annetaan tukkimonopoli sellukombinaateille, niin sitten käy huonosti.

    Kolme suurta, jos on kysyntä painottuu sellulle, mielellään siirtäisivät vähän tukkia kuituun.

    Toisaalta nykyinen systeemi on epäoikeudenmukainen, toisille sattuu tulemaan ”isäntäystävällinen matriisi” toisille sitten taas ei.

    Rane

    Mehtäukko on ilmeisesti aikoinaan urakoinut kahdellakin Keto-kouralla varustetulla harvesterilla Mhy:lle.Pituusmitta ei sattunut ja paksuuskin heitteli ja muutakin epäonnea kertyi…

    A.Jalkanen

    Olisi hyvä saada mittausdataa asiasta, joka on se kaikkein kiinnostavin: kuinka paljon leimikon runkopuun osuudesta siirtyi halvempiin lajikkeisiin ja niiden syyt. Ymmärrän (ja varmasti muutkin puun myyjät) sen, että kaikesta mitat täyttävästä ei voida tehdä tavaraa, kun laatukriteerit eivät täyty. Ymmärrän myös sen, että puun ostajan kannattaa maksimoida rungon arvoa itselleen eikä puun myyjälle.

    Jos puukaupan yhteydessä tulisi myyjälle laaturaportti, eli kuinka suuri osuus puista ei kelvannut ja mistä syistä, se voisi motivoida parempaan metsänkasvatukseen.

    Laatuvähennysten jälkeen jää vielä jäljelle jokin osuus, jota ei katkottu, koska ostajan asettama apti ei sallinut. Tuolle osuudelle pitäisi antaa hakkuusopimuksessa jokin maksimiluku ja jos se ylittyy, ylityksestä pitäisi maksaa sovittu hinta.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 969)