Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • Jätkä

    Tuo keskipituuskorjaus olisikin ainoa keino, mittä saisi nuo yli-innokkaat pitkän tukin teijät ruotuun. Jos vaikka 40 dm olisi nolla, 43 nostaisi hintaa 1 euron ja samalla porrastuksella loppuun asti. Mielestäni oltaisiin kohtuuden ensimmäisellä askelmalla, josta ei pääse kuin ylemmäksi.

    Taikka sitten runko- osarunkohinnoittelu…

    mehtäukko

    Tämä keskustelu ehkä avasi monia käsityksiä tuosta tukkisadon korjuusta. Metsä-Masan toteamusta saa aprikoitsija lukea uskonvahvistukseksi. Niin se on.

    Visakallo

    Ilahduttavaa kehitystä on tapahtunut myös palstalaisten suhtautumisessa puun katkontaan. Muistan, kun joskus 12 vuotta sitten otin asian täällä puheeksi, sain vastaani melkoista sonnilauman mölinää. Silloin huomasin, ettei osa palstalaisista edes ymmärtänyt, että katkonta voi vaikuttaa heidän puistaan saamaan rahamäärään! Katkonnan vertailusta puhuminen oli silloin joillekin lähes raivoa nostattavaa. Paljon on ehtinyt vettä virrata Kymijoessa tämänkin asian suhteen. Siitä suuri kiitos Metsälehden keskustelupalstalle!

    Jätkä

    Visakallo. Olen ollut tällä vain muutaman vuoden ja minusta täällä on vieläkin ällistyttävän paljon täydellistä tietämättömyyttä. Niin paljon, että olen monasti väärinkäsittänyt mielipiteen olevan heitetty ihan vain kiusalla, eli keskusteluun lisäväriä antamaan.

    Minusta on tuo tukkien katkonta parhaalla mahdollisella tavalla oikeasti simppeli juttu, mutta nyt alkaa valkenemaan, että siinä vasta sarkaa olisikin.

    Tuntuu, että täällä vain harvat ja valitut metsäammattilaiset (poisluettuna hakkuukoneen kuskit) – ovat ymmärtäneet tuon ongelman – Ongelmahan se on.

    Konekuskit ja myös puunjalostusteollisuuden edustajat vänkäävät vastaan uskoen, että mittaustavat ovat ainoat oikeat Apteineen ja matriiseineen.

    Käytännössä niillä ei ole mitään virkaa, jos pyritään totuuteen

    Riikilän videolla tuli esiin se, että hakkuukone voi mitata tarkkaan vai yhden vedon verran. Siihenkin saisi hyvän parannuksen, jos koneelle ohjelmoitaisiin niin hyvä muisti, että se ei enää toisella vedolla mittaisi paksuutta.

    Ja hakkuukoneenkuljettajien naamalta voisi sen ylimielisen virnistelyn pyyhkiä pois. Eivät hekään sentään ole Jumalasta seuraavia – ylöspäin, vaan ihan vain tavallisia ammattilaisia.

    A.Jalkanen

    Hyvähän se olisi jos oikeasti välillä tapahtuisi jotain edistystä eikä vain mölistäisi.

    suorittava porras

    Nöyrästi toteutetaan firman antamaa työohjelmaa ja se on niputettu siihen aptiin.

    Jätkä

    Annelin lasken kuuluvan siihen ammattilaisten joukkoon, joka on tuon katkonnan oivaltanut jo iät ja ajat sitten. Hatunnosto hänelle.

    Kuitenkin olen ihmetellyt sitä, että hakkuukoneissa on satsattu tietojenkäsittelyyn satojatuhansia ja niiden mittauslaitteita on ”kehitetty” miljoonilla, eikä tuon valmiimpaa ole saatu aikaan.

    suorittava porras

    Jätkä on hyvä ja raapaisee sillä huskulla 500 mottia kahdeksassa tunnissa aukon puita 11 eri osoitteeseen kunkin tahon erikseen määrittelemillä mitta ja laatuvaatimuksilla. Motolla se onnistuu. Veikkaan että jätkältä ei tule valmista ikinä samoilla kriteereillä.

    mehtäukko

    Edelleenkään ei voida taata millään menetelmällä jokaiselle tukkipaksuus-rungolle optimaalista apteerausta. Muutama prosentti menee väkisinkin muuksi metsän puuston laadusta, kaupan mitoista yms. johtuen sekä inhimillisistä ratkaisuistakin johtuen.

    Kokonaisuus on kuitenkin mallissa, jota 60-70 luvun savottajätkät ja metsurit tuskin kuvittelivat mahdolliseksi.

    Jätkä

    Suoriutuva:”Jätkä on hyvä ja raapaisee sillä huskulla 500 mottia kahdeksassa tunnissa aukon puita 11 eri osoitteeseen kunkin tahon erikseen määrittelemillä mitta ja laatuvaatimuksilla. Motolla se onnistuu. Veikkaan että jätkältä ei tule valmista ikinä samoilla kriteereillä.tuu. Veikkaan että jätkältä ei tule valmista ikinä samoilla kriteereillä.”

    Sieltähän se kehityksen keulakuva ryntäsi niin, että Ponssen ovenpielet rymisee. Tuo järjetön leuhkuus jaksaa aina vain kummastuttaa. Siihen kun ei ole mitään syytä.

    Jätkä on kyllä ihan takuuvarma siitä, että sinä tekaiset kahdeksassa tunnissa enemmän sutta ja sekundaa kuin Jätkä tekisi koko elinaikanaan. Kukaan ei varmasti epäile sitä, että miljoonan hakkuukone ruhjoo puuta enemmän kuin yksi metsuri, mutta se ei ole vielä yhtään mitään.

    Pannaan 200 000 metsuria hyvällä kalustolla vaikka vain yhtä surkella aikapalkalla kuin motokuskit, niin kyllä puutavaraa tulisi ja jos ei apteeraus oikein sujuisi, niin työnjohtoporras savustetaan konttoreista aloittamaan tukkien jakamisen. Jos 200 000 ei riitä, laitetaan 500 000 henkilöä – kyllä tulee pölkkyjä.

     

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 969)