Olisiko tehty 2 kpl 43 :sta  1. puusta ?

Jos niitä ns. rajapuita ( 1. koepuu ) on paljon, niin melko iso vaikutus sillä on lopputulokseen , mitä mittoja hakataan.   25 %: n ero tukkisaannossa merkitsee nykyhinnoilla n. 10 € / kuutio erotusta tuloksessa.

Olisi pitänyt nähdä tuo paikan päällä ja tarkistella muitakin juttuja. Jos karsitaan runko valmiiksi, se voi karsiutua/olla soikea niin tarkalle, että ei kestä uutta ajoa kahdeksi 43:ksi.

mehtäukko. Olet tuossa tismalleen oikeassa.

Videolla kuitenkaan ei pystytä mittaamaan, kuinka paljon meni vikaan, kun ajettiin kahteen kertaan.

Perustelen Metsurin ammattitaitoista apteerausta tuottavammaksi sillä, että tuon ykkösrungon kaltaisilta – tukin kuitupuuksi joutumiselta, olisi voinut välttyä tuossa ja siinä toisessakin tapauksessa.

Kannattaisi muistaa, että kuitupuuna kuusenkin hinta on pystykaupoissa alle 20 € ja tukkina yli 60 € / kiinto.

Jos tuo pienehkö tukki olisi n. 100 litrainen, sen arvo tukkipinossa olisi myyjälle 6 €. Kuituna sen arvo olisi 1,5 €, joten metsurin ammattitaidolle olisi kertynyt siinä rungossa 4,5 €:n lisäarvo. Hän tekisi rutiinilla tuollaisia puita 10 kpl tunnissa, joten lisäansiolle olisi kertynyt kokoa 45 €. Sen lisäksi muutama euro varsinaista hakkuupalkkaa.

Tuo ammattitaidon arvostus on latistettu, kun aina vai vedotaan siihen, että ”koneella veisataan” niin tehokkaasti. Kuitenkin unohdetaan, että sutta ja sekundaa tulee, eikä siinä häviäjälle jää paljoakaan mahdollisuuksia.

Tuo ”apumittojen” käyttämättömyys vie koko alan niin sivuraiteille, että touhu pitäisi puhaltaa seis ja pistää osarunko – kokorunkohinnoittelu ainoaksi mittausmuodoksi tukkipuiden kaupassa. Lukuunottamatta hankintakauppoja.

Me Demonstroimme joskus MTI-opiskelijoille apteerauksen merkitystä puunmyynnin yhteydessä. Runko kaadettiin, apteerattiin ja mitattiin / laskettiin kuutiot. Sen jälkeen se kuutioitiin kontrollimittausmenetelmin ja läpimittaa mitattiin mittanauhalla, eli soikeus tuli poistettua virhemahdollisiitena. Oikein apteerattuna rungosta saatiin n. 30 % enemmän tilavuutta kuin mikä oli sen todellinen tilavuus!

Toki – jos rungon olisi apteerannut Jees-mies Harjavallasta , tulos olisi ollut täysin päinvastainen.

Olen aina sanonut, että puolentoista tukin tungot ovat kaikkein kinkkimäisimpiä apteerattavia, eikä tilanne ole helpottanut yhtään, kun on pudotettu mittavaihtoehtoja pois. Neuvosto-Virossa apteeraus oli helppoa: Tukit katkottiin 6,5 metrisiksi – Kaikki. Jos ei tullut sellaista, puu meni polttopuuksi! Harjavallassa ”poltinpuuksi”.

Puukauppaa voisi kehittää siihen suuntaan, että olisi tarjolla vaihtoehtoja. Esimerkiksi sellainen, jossa ostaja hakkaa täsmälleen haluamansa jakeet ja myyjä saa siitä riippumatta reilun hinnan puistaan.

On hyvä että metsurin työlle tulee arvostusta, mutta se on enää marginaalista. Hankintakaupastakin suurin osa tehdään motoilla, koska myös mhy:n korjuupalvelu tilastoituu hankinnaksi.

Se taisi sitten  olla siihen aikaan, kun tukit vielä jaettiin luokkiin latvalpm.n mukaan 2 cm:n jaolla.  Isoissa määrissä mittavirhe käytännössä tasoittui mutta muutaman puun mittauksessa ei.  Latvaläpimitan mukaan tukkeja mitattaessa oli vielä lisäksi keskipituuskorjaus, joka piti tehdä lopuksi , jos oli siihen tarvetta .