› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 71 72 73 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Lähetetty: 24.1.2020, 13:48

    Merkitty: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Tekijä
    metsä-masa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Puuki 22.2.2020, 15:40

    Kaksimetrisiä ja lyhyempiäkin  sahataan paljon vannesahoilla. Arvokasta puusepän tavaraa tulee

    Sahuutin kerran n. 2 metrisiä mä- tyvipölkkyjä melkosen pinon.  Rakensin niistä mm. lepotuoleja.   Vieläkin on niitä lankkuja varastossa , ja on kuivia varmasti.

    Mikähän peikko se runkohinnottelu tm.vast. joillekin on kun enakkoasenne on, että ei mitenkään ole mahdollista, koska tulee kuitenkin sanomista mikä kelpaa ja mikä ei jne.?  Muutosvastarintaa ilmeisesti.

    metsä-masa 22.2.2020, 16:08

    Epävarmuustekijöitä puumarkkinoilla tulee olemaan jatkossakin esm. puukaupan sopimusehtojen sekä mitta- ja laatuvaatimusten jatkuva vaihtuvuus, joka monimutkaistaa puukauppavertailujen tekemistä.

    Katkonnan vaikutuksia puukuppatiliin on tutkittu ja todettu niissä olevan erittäin suurta vaihtelua, esimerkkinä jopa yli 20 % saman kaltaisissa leimikoissa, tämä Toivo Hyvärisen esimerkki  on vain yksi niistä, onneksi jatkossa on luvassa saada kaikilta ostajilta tukkitaulukoita mittaustodistuksen lisäksi.

    Tavaralajikaupoista teollisuus pitää tietysti kiinni, mutta kyllä Toivo Hyvärisen esimerkki vaikuttaa myönteisesti metsänomistajien keskuuteen ” kun päätös linjaa, että tukkiosan sopimusmukainen talteenotto ensisijaista, ostajan katkontatarpeet toissijaista. ”

    ps. näistä aiheista voisi löytyä nuorelle metsäylioppilaalle opinnäytetyö aiheitakin, jos vain uskaltaa alkaa asiaan käydä käsiksi…. !

    Jätkä 22.2.2020, 16:45

    Hirsitalojen veistäjät ottavat hirsiaihiot mielellään pitkinä, eli ostavat usein pylvään mittaisina. Tyvimutka ei aina haittaa, veistäjä usein katkaisee tyvestä palan – jopa kolmekin metriä, Joskus se on paksukaarnainenkin, jolloin työ helpottuu, kun sen saa panna sahalle. Nykyaikaisella sirkkelilläkin voi käytännössä sahata vaikka kuinka lyhyitä pätkiä, moni veistäjä tekee ovien ja ikkunoiden puuosien aihiot näistä korkelaatuisista tyvipätkistä ja puusepänverstas tekee niistä mielellään yksilölliset ovet / ikkunat.

    Vannesaha on erinomainen vehje, kun sahataan Tuppilautaa -lankkua. Niillä vain on hieman hankala sahata oikein lyhyttä pölkkyä.

    suorittava porras 22.2.2020, 17:18

    Kaikkea voi toki valmistaa ,mutta vain sen verran ,kun on kysyntää. Apterausohjelma on laadittu tarpeita varten. Sopimattomia dimensioita ei katkota. Tästä huolimatta minimiläpimitta saavutetaan varsin hyvin ,ellei runkojen vikaisuus aiheuta muutostarpeita ratkaisuihin.

    Edelleen toistan ,että pelkkien matriisien tuijottelulla ei selviä ,onko rungot katkottu oikein. Puuston laatu on määriteltävä samassa yhteydessä . Joka muuta väittää ,osoittaa tietämättömyytensä.

    Tapauksesta viisastuneena korjuuorganisaatiomme edellyttää palstojen ja puuston kuvaamisen ennen ja jälkeen hakkuun. Ohjelmistossa on erillinen tiedosto kuva-aineistoja varten ,jotka on sitten mahdollista lähettää asiakkaalle tai esittää dokumentina ,jos syntyy erimielisyyksiä.

    Jatkossa tulisikin vaatia myös laadunn todentamista ,jos mittaustiedot eivät miellytä asiakasta.

    PS. Mitä lienee miettinyt sekin asiakas ,jonka yhden puulajin tukkisaanto kutistui 20%:iin arvioidusta. Palstalla ei yksinkertaisesti ollut riittävän paksuja puita .

     

     

    Jätkä 22.2.2020, 17:48

    Ei ole vielä mennyt jakeluun, että arvio ei perustu mittaukseen, vaan on arvio, jonka tekee joku ehkä muutaman koealan perusteella. Ostohenkilö saattaa arvion tehdä toimistossa keilaamalla hankittujen ”mittaustulosten” perusteella.

    Noilla ei ole mitään tekemistä oikean arvioimisen kanssa, jossa arvion tekijä kulkee kuvion läpi katsoen pinta-alan kartalta ja ottaen riittävän määrän esim relaskooppikoealoja ja mitaten puuston keskipituutta.

    Mopokuskit eivät tuohon pysty, koska heiltä on relaskoopit jo otettu pois kymmenen vuotta sitten. (Eivät osanneet silloinkaan niitä käyttää)

    Mutta onhan jopa Puuki uhonnut enskasta tulevan oikeita tukkeja minimilatvaläpimitaltaan alle kymmenen senttiä. Minä en sellaisia tukeiksi nimittäisi, parruaihioiksi korkeintaan… Metsähallituksella leimattiin, mitattiin ja kirjattiin tukkileimikkoa ( kasvatushakkuu) , jossa jokaisesta tukkirungosta piti tulla vähintään 46 dm pitkä pölkky, jonka D1,3 oli Mä 21 cm:n luokka.

    Puusta sai silti tehdä minkä pituisen tukin tahansa Apteeraus sääntöjen mukaan.

    mehtäukko 22.2.2020, 18:23

    Tuon mitä ”suorittava porras” kertaa, on tämän revohkan villakoiran ydin, -edelleen.

    Ihmetyttää melkoisesti, että mo omistajana kauppaa puitaan ja osin keppejään klusteriin päin. Onko pakko myydä ja pakko ostajan ostaa? Siis millä oikedella tai velvollisuudella kauppaa on tehtävä? Ja jos mitat ovat markkinoille käymättömät…!

    Puuki 22.2.2020, 18:25

    Eläpäs Jätkä muuntele totuutta.  Sinä et tiedä minkälaista oli se metsä josta sai jopa jonkun tukin.  Mät:n  min. latva lmp on 15 cm.    Turhaan provoilet.

    Tukkileimikkojen saadun tukki%:n ja puista mitatun tukkiosuuden määrille pitäisi laittaa ainakin raja liian suuren eron varalta.  ~ 5 % on jo siinä ja siinä voiko hyväksyä, 10 % ja yli ei missään tapauksessa, jos ja kun mahdolliset lahot yms. epäkurantit pätkät on eroteltu erilleen .

    purutpois 22.2.2020, 18:29

    itseasiassa se joku joka on vieny ne relaskoopit vuosia sitten on joutunu tuomaan ne takaisin kun tuli tuo woodforce meinaan siellä pitänee päivitää mopokuskin ihan omin pikku kätösin kuviotiedot hakkuun jälkeen. Toki ihan hyvä juttu niin tietää verrata omaa harvennus silmää tapion taulukoihin.

    suorittava porras 22.2.2020, 18:45

    Ei tartte relaskooppia …välttämättä. Runkolukukoealalta riittää. Ja se koealamittaus tosiaan tehdään ,että päästään seuraavalle leimikolle. Samalla näkyy ,onko tiheys kohdallaan.

    Samaisesta ohjelmasta näkyvät arvioidut ja toteutuneet kuutiomäärät tavaralajeittain.

    Jätkä 22.2.2020, 18:57

    Puuki. Aivan varmasti vakuutit tukkia tehdyn alamittaisista rungoista. Myös minun käsitykseni mukaan Tukki on tukinmitat täyttävä ja muut ovat ihan muuta puuta.

    purutpois. Onhan se hienoa, että noita uusia hienoja mittausvälineitäkin tuodaan, mutta olisi varmaan aiheellista opettaa niiden mahdollisia käyttäjiä niiden saloihin.

    Se, mikä Mopokuskilta jää metsätilalle, on työn jälki. Väärin apteeratut puut viedään pois, mutta usein kannot jää, samoin ajourat ja harvennusjälki ovat kuin olisi konekuski jättänyt käyntikortin.

    Munausten jälkeen osto / korjuu ovat vaihtaneet maisemaa, ehkä firmaakin, eikä samaa urakoitsijaa välttämättä huolita samalle kylällekään koneidensa kanssa.

    Henkka (nimi on muutettu) ajeli MG:lle urakoitsijan palkkarenkinä. UPM:n osto houkutteli palkan avulla hänet firman urakoitsijan kuskiksi. Metsänomistajista huomattava osa seurasi perässä. Kauppakirjaan ehto: Hakkuukonetta ajaa Henkka,

    Kyllä sen näki jo metsäkoulussa: Henkka otti puun kuin olisi pominut leikkokukan maljakosta. Ei repinyt juurenniskoja mukaan, silti kanto oli matala ja siisti. Koko prosessi oli sulavilla liikkeillä tehty, vaikka olikin nopea.

    Meni muutama vuosi ja Henkka soitti, oli koneen kanssa tulossa palstalle. Sanoin Tervetuloa. Siinä oli ohjeet!

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 71 72 73 … 95 96 97