Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • suorittava porras

    Olisiko kyse poikaoksista , joita hankintatukeissa näkyy olevan? Jonkin verraan vaikuttaa laudan tai lankun lujuuteen. Tuskin pihkatappikaan  ostaisi kaupasta moista tavaraa. Parempi jättää huonolaatinen osa suosiolla metsään tai tekaista siitä kuitupölli .

    Puuki

    Ranganvaihdon aiheuttamasta viasta kannattaa paremminkin tehdä välileikko kuin kuitupölli, jos  sillä saa vaikka pari metriä lisää tukkipituutta puusta.  Metsään jäävä tumppi saa olla melko pitkä ennen kuin sen jättäminen  on arvokkaampi kustannukseltaan  kuin lisätukkiosuuden hinnanero on kuitupuupöllin hintaan  verrattuna. Sellufirmalle tietysti se kuitupöllin tekeminen  on 1-vaihtoehto , mo:lle olisi tukin tekeminen .   Taas löyty yksi esimerkkitilanne runko-/rungonosahinnoittelun paremmuuden puolesta . Tehdyt leikot vian tai lahon takia voidaan helposti laskea erilleen sovitusta tukkipuun yksikköhinnasta, joten ei mene liian hankalaksi.

    ate

    Tuolla taannoisella teräsputki vertauksella tarkoitin sitä, että teräsputket ovat yleensä täysin identtisiä ja virheettömiä kappaleita, toisin kuin metsässä kasvavat puut. Niinpä täysin yksiselitteinen tukinsaannon maksimoiva ”puolueeton” katkonta ja sen mittaus on käytännössä mahdotonta. Voimme kehitellä vaikka minkälaisia mittaustapoja, mutta aina jää sijaa myös epäilylle, jos sille linjalle haluaa lähteä.

    Runkohinnoittelu olisi tietysti selkeä ja hyvä vaihtoehto metsänomistajalle, mutta valtamenetelmäksi en usko sen tulevan. Menetelmänä se vaatii mm. nykysysteemiin verrattuna ostajalta perusteellisempaa tutustumista tarjolla olevaan leimikkoon sen laadun toteamiseksi ja hinnoittelemiseksi. Esimerkiksi jos leimikon tukkiosuus on arvioitu liian suureksi jää tappio pelkästään ostajan kannettavaksi.

    Mielestäni tämän oikeustapauksen keskeiset asiat metsänomistajan kannalta ovat: 1) tiedä mitä olet myymässä 2)tutustu kauppakirjaan ja varsinkin puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimuksiin 3)valvo sujuuko hakkuu sopimuksen mukaan 4)käytä asiantuntijoiden apua, jos tuntuu, ettet itse osaa. Nyt tulleen oikeuden päätöksen keskeinen sisältö minusta oli, että ostajan on kyettävä näyttämään tarvittaessa toteen, että tukkia on tehty maksimaalisesti. Nyt se jäi syystä tai toisesta tekemättä.

    Puuki

    Jos tukkiosuus on arvioitu liian suureksi, ei silti tule välttämättä yhtään tappiota ostajalle.  Tukkiosuudelle on hinta ja sen lopullinen määrä saadaan selville , kun mitatusta tukkiosuudesta vähennetään erillisenä hinnoitellut osat , joita ei näe päällepäin leimikkoa tehtäessä (esim. lahot ja leikot) .

    Metsuri motokuski

    Minusta runkohinnoittelu sopii vain päätehakkuuleimikoille sekä väljennyksille. Harvennuksilla runkohinnoittelu tuskin soveltuu riskiensä vuoksi. Joten kumpikin ostotapa tulee varmaan säilymään pitkään.

    Jovain

    Tiedä onko estettä runkokauppaan harvennusleimikoillakaan. Tottahan urakoitsijoilla on laajempi näkemys tähän, niin myös mahdollisten riskien osalta ja mitä ne riskit sitten voisivatkaan olla.

    Noin periaatteessa leimikon puusto on todettavissa etukäteen harvennusleimikoillakin, niin myös poistettavan ja jäljelle jäävän puuston osalta.

    Metsäkeskus valvoo metsänhoidon osalta ja valvoo myös korjuujälkeä. Ja eihän korjuun teknisen toteuttamisen osalta pitäisi olla esteitä.

    Puunhinnan tarkkuus läpihintana ei tietenkään vastaa kappaletavaran hintaa korjuuvaiheessa. Tarvitseeko sen vastatakaan runkokaupalla saavutettavaan etuun nähden. Puumäärät ovat todettavissa ja väittäisin hintojen menevän yläkanttiin. Jäähän runkokaupassa ainakin kustannuksia aiheuttava veivaaminen pois.

    Jätkä

    suoriutuva:”Olisiko kyse poikaoksista , joita hankintatukeissa näkyy olevan? Jonkin verraan vaikuttaa laudan tai lankun lujuuteen. Tuskin pihkatappikaan ostaisi kaupasta moista tavaraa. Parempi jättää huonolaatinen osa suosiolla metsään tai tekaista siitä kuitupölli ”.

    Poikaoksista on varmasti jokaisen firman laatuvaatimuksissa omat selostuksensa. Jos tukki läpivalaistaan ennen teriä, se voidaan asetella sahaukseen niin että poikaoksan vaikutus minimoidaan, taikka sahataan pois.

    On selvä, että lujuusluokituksessa viimeistään sellainen soiro lempataan muihin tarkoituksiin. Omatoimirakentajalle ei välttämättä merkitse mitään tuollainen paikallinen heikkous, jos soiro pannaan esim pystyyn runkorakenteessa.

    Oikeilla sahoilla kyllä myös pätkitään osa tavarasta. muistaakseni lyhin lauta on ollut 180 senttiä ja sitäkin tulee nippu silloin / tällöin.

    jees h-valta

    Jovain: Ja jäähän runkokaupassa ainakin kustannuksia aiheuttava veivaaminen pois. Mitähän lie veivaamista Jovain tarkoittavan? Eiköhän puutavara katkota ihan samoin kuin ennenkin ja tienposkeen ja lähtee rekalla eteenpäin, molemmissa tavoissa.

    mehtäukko

    Ate…”Tuolla taannoisella teräsputki vertauksella tarkoitin sitä, että teräsputket ovat yleensä täysin identtisiä ja virheettömiä kappaleita, toisin kuin metsässä kasvavat puut. Niinpä täysin yksiselitteinen tukinsaannon maksimoiva ”puolueeton” katkonta ja sen mittaus on käytännössä mahdotonta. Voimme kehitellä vaikka minkälaisia mittaustapoja, mutta aina jää sijaa myös epäilylle, jos sille linjalle haluaa lähteä…”

    Tuota tarkentavaa kommenttia jo odotinkin. Kun jotkut haluaa vetää keskustelua asiasta mitä typerimpiin vertauksiin, joilla sekoitetaan vaan lähtötilannetta, eihän siitä tule ”valmista”.

    Jean S

    Niin. Kyllähän sen kaksimetrisenkin tukin sinänsä voi sahata ja varmaan jossain muussa maassa sahataankin.

    Voisihan sen hinnoittelun rakentaa niinkin, että paksuuden x täyttävällä puulla olisi hinta y ja ohuemmalla hinta z, ja sitten y:stä tehtäisiin vähennyksiä sen mukaan, mitä virheitä on. Iso oksa siis maksaisi vaikka vitosen ja lenkous parin metrin matkalla vaikka toisen vitosen.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 969)