› Keskustelut › Puukauppa › Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 68 69 70 … 95 96 97

  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    Lähetetty: 24.1.2020, 13:48

    Merkitty: 

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

    Tekijä
    metsä-masa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen 21.2.2020, 09:16

    mehtäukko, olet jo pitkällä. Vielä viet hieman pidemmälle ajatuksen, niin saatat tulla samaan lopputulokseen kuin minä ja Jätkä.

    jees h-valta 21.2.2020, 09:52

    Jätkä nyt ei ainakaan muuta toitota kuin että mittoja pitää olla runsaasti. Juurihan hän edellisessä sitä paasaa. Miten mehtäukko A.J. mielestäsi silloin lähestyy teitä? On turha vouhkata mistään osa-tai kokorunkomenetelmästä jos sitä ei ketään muu halua kuin metsänomistaja. Harvassa on firmat jotka ssiihen ovat lähteneet. Me varmasti haluamme vielä neulasistakin kuutioissa tukkitaksan mukaisen kurssin.

    A.Jalkanen 21.2.2020, 09:59

    Hovioikeus oli sitä mieltä että katkontatiedot pitää antaa myyjälle. Mielestäni noiden tietojen lisäksi myyjälle pitää kertoa, kuinka paljon laadun täyttävää puuta meni halvempiin jakeisiin. Jos tämä ei käy, pitäisi siirtyä runko- tai rungonosahinnoitteluun, tai oikeastaan tilitykseen, jossa katkonta ja tilitys erotetaan toisistaan. Jos olen ymmärtänyt oikein, Jätkänkin mielestä tukin mitat ja laadun täyttävistä puista pitää maksaa oikea hinta.

    ate 21.2.2020, 10:26

    Hinnoittelutapoja olisi varmaan vaikka minkälaisia, mutta vähän olen skeptinen, että tulisiko se täydellinen onni tahi autuus tuosta ”tukkiosahinnoittelustakaan”. Veikkaan, että katkonnasta keskusteltaisiin edelleen, sillä puut ovat kasveja, eikä teräsputkia.

    Esim. keskustelua riittäisi siitä, kuinka pitkä pätkä tukkiosuudesta piti laaduttaa viaksi halvempaan luokkaan ja millä perusteella. Menikö ihan oikeasti vian perusteella vai siksi, että tukkia tehtiin ostajalle sopivammalla mitalla? Entäs jos vaikka vian jälkeen on vain 2 metriä tukkiosuutta jäljellä?

     

    A.Jalkanen 21.2.2020, 10:33

    Ihan hyvä kysymys, ate. Tuossa tapauksessa  ei olisi tullut enempää tukkia eikä pikkutukkia tms. joten viimeinen 2 metriä menisi kuituun. Maksuissa pitäisi edelleen huomioida rungon laatu, mutta ei katkontaa.

    Planter 21.2.2020, 12:30

    Laadun perusteella katkomiseen tuskin löytyy mitään yhtä ratkaisua, tilanteet vaihtelevat, mutta ajatellaanpa tuota teräsputkivertausta.

    Kyllä laatukriteerit täyttävän rungon koko tukkiosuudesta pitäisi maksaa tukin hinta. Ei tällaista kauppatapaa ole muiden raaka-aineiden kaupassa. Laadun mukaan on eri hintaluokkia, mutta ei sen mukaan, miten asiakas hyödyntää raaka-aineen.

    Jos metallipaja ostaa raaka-ainetta, teräsputkea, 5 metrin kankia, niin se maksaa täyden hinnan koko pituudesta.

    Olisi aika erikoista jos metallipaja maksaisi putkesta sen jälkeen, kun näkisi miten se tuli hyödynnettyä saatujen tilausten perusteella. Jos metallipajan tuoteeseen menisi vaikka metrin pätkiä ja katkaisu söisi pituudesta muutaman millin, niin jäisi 90 sentin hukkapätkä.

    Metallipaja ilmoittaisi 5 metrin kangen myyjälle, että nyt kävi näin, että 90 sentin osuudesta maksamme vain romuraudan hinnan.

    Reima Ranta 21.2.2020, 12:32

    Minusta oleellinen kysymys on, että on toimivat markkinat. Se tarkoittaa, että tarjousvaiheessa tiedetään paras tarjous ilman välikäsiä ja ostajien välisiä kuvitteellisia kertoimia jne. Hinta määräytyy sitten markkinoilla.

    Lisäarvoa syntyy siitä, kun mitään välikäsiä ja puunkorjaajan kyttäämisiä myyjän taholta ei tarvita. Tarjousten vertaaminen on yksinkertaista myyjille  ja oikeudenmukainen myös puun ostajille. Ostajan intressi on silloin hyödyntää leimikon jalostusarvo maksimaalisesti kussakin tilanteessa. Mikä se sitten ostajan näkökulmasta missäkin tilanteessa onkaan. Kun pystykaupassa puunkorjaaja toimii ostajan palkkaamana, niin myös vastuu hänen työsuorituksestaan tulisi olla ainoastaan ostajalla.  Toimivat markkinat ovat markkinatalouden kulmakivi, johon markkinatalouden hyödyt perustuvat.

    metsä-masa 21.2.2020, 12:42

    Silloin kun kaupassa on ollut tavaralajit tukista pikkutukkiin ja parruun, siinä välivähennyksen jälkeinen jakojäännös olisi pikkutukin tyvessä, eli halvemmassa laadussa, mutta ei vielä kuidussa. Tämän aptinlaatia varmistaa läpimitta ikkunaa kasvattamalla, jotta tavaralaji kirjautuu pikkutukiksi.

    Ongelma syntyy taas pinoa tarkastelevalle isännälle, tai asiaan heikosti paneutuneelle valvojalle, joka voi taas alkaa syyttää siitä kuljettajaa, kun kappaleita ei voi enää hahmottaa rungoksi !

     

    Metsuri motokuski 21.2.2020, 15:14

    AJ:Mielestäni noiden tietojen lisäksi myyjälle pitää kertoa, kuinka paljon laadun täyttävää puuta meni halvempiin jakeisiin.

    Tämä tieto löytyy kun katsotte niitä mittalistoja. Ei niitä tarvii kertoa jos niitä osaa lukea. Jos halutaan niin motosta voi tulostaa jokaisen katkotun pölkyn tiedot. Se on sitten ostajan ja myyjän välinen asia mitä he haluavat nähdä.

    Tuo planterin esimerkki on hyvä mutta minusta se verrokkiaine ei ole rautatanko vaan rautamalmi ja sen rautapitoisuus. Rautatangon verrokkiaine voisi löytyä vaikka vessapaperista tai laudasta.

    Metsä-masa: Silloin kun kaupassa on ollut tavaralajit tukista pikkutukkiin ja parruun, siinä välivähennyksen jälkeinen jakojäännös olisi pikkutukin tyvessä, eli halvemmassa laadussa, mutta ei vielä kuidussa. Tämän aptinlaatia varmistaa läpimitta ikkunaa kasvattamalla, jotta tavaralaji kirjautuu pikkutukiksi.

    En tiedä kenelle tämä Masan kappale  avautuu kun itsekkin täyty miettiä ihan tosissaan. Koivutukilla käytetään välivähennystä mutta harvemmin havupuulla. Minä en muista että olisin käyttänyt. Ilmeisesti kysymys on siitä tukin osuudesta jossa  tukin katkontapituus ei saavuta minimilatvamittaa. Eli tukkia siirtyy seuraavaan tavaralajiin. Olkoon se sitten pikkutukki, parru tai kuitu tai paksuun latvaan.

    Mutta tuo viimeinen lause ei nyt kyllä avaudu. Ehkä siinä on sellaisia termejä joita ei tuossayhteydessä  käytetä. En tiedä.

    Jätkä 21.2.2020, 15:46

    Masa taitaa tarkoittaa väliltä napattua lumppipalikkaa, jonka motokuskit Tollon mielikuvituspalstalla piikottavat oksakasan alle.

    Välivähennys on tosiaan ollut sorvipuissa oleva osa, jota ei katkaista pois, jos sen kummallekin puolelle jää vähintään 15 dm sorvauskelpoista puuta. Siitä maksetaan kuidun hunta.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 969)
1 2 3 … 68 69 70 … 95 96 97