”Metsäteollisuuden Hyväuskoisten Veljeskunta” näköjään väittää että Ranen ja puunostajien suhteesta puuttuu uskoa,toivoa ja rakkautta.Käsitys pitää paikkansa mutta vain osittain.Uskoa ja toivoa on riittämiin mutta se kolmas on kontrolli.Mehtäukon,Jessen ja Kupsahtelijan sokeaan rakkauteen Rane ei pysty.

Edelleenkin mehtäukko, täyttä asiaa! En ainakaan edes halua tuollaista pelkkään vainoharhaisuuteen perustuvaa kauppatapaa. Jokainen jolla on terve maalaisjärki tajuaa ettei tuosta tule last eikä paskaa! Luottamus on asiakassuhteessa A ja O ja voin satavarmasti sanoa ettei suomessa vielä tarvitse sentään varjoaan epäillä. Olen yli neljäkymmentä vuotta tehnt kauppaa ihmisten kanssa ja aina pystynyt ihmisiin luottamaan, jopa eri kulttuurista tuleviin. He selvästi myös arvostavat luottamusta. Toimivat kuin kello sovitusti. Esimerkkinä eräälle paikkakunnalle muuttaneelle pariskunnalle lainasin tiskin alta työkaluja. (siis vielä sellaista ulkotaustaa että moni laistaisi) En ottanut mitään nimiä tai puhelinnumeroita vaan sanoin että tuokaa viikon lopuksi eli viimeistään perjantaina takaisin. Ja tuli! Paljon muuta ei suomeksi osattu mutta Kiitellä osattiin vuolaasti!

Tilley: Ei siihen tarvita kuin metsää ja että tekee puukauppaa ja että neuvotteluaseman voi saavuttaa. Ja kysymyshän ei ole mistään tulonsiirrosta ostajayhtiöltä metsänomistajalle. Tulonsiirto menee juuri päin vastoin, sillä kysymys on metsänomistajan omista rahoista. On tulonsiirto ostajayhtiöltä siinä mielessä, että myönnetään  metsänomistajan vähennysoikeus verotuksessa.

AJ: Ei ole erikseen mitään korjuun kilpailutusta, sillä yhtiö kilpailuttaa sopimusurakoitsijansa. Kysymys on korjuun laskusta suoraan metsänomistajalle.

Minä en ole nähnyt vilunkeja sen enempää korjuussa kuin kilpailutuksissakaan. Silti: luottamus hyvä, kontrolli paras. Jos joku vastustaa puukaupan avoimuuden lisäämistä, niin voi kysyä, onko puhtaat jauhot pussissa.

Maailmassa kaikki perustuu jonkinlaisen luottamuksen ilmapiiriin. Kuka sitä väittää joksikin omituiseksi voi katsoa peiliin. Siellä se näkyy. Vakiintunut kauppasuhde ei ole mikään sekunda ja pala-sopimus vaan siellä on etuja joista ”sekakäyttäjät” vain haaveilevat. Tuo MTK:n suosima ja siunaama MHY:n ”vahdi-ja varasta” on menneen vuosituhannen vouhotusta ja se kertoo vain saman kuin tämän päivän uutisetkin. Joku Sanna Marin puolustaa EU:ssa pontevammin Suomen maatalousväestön etuja kuin yksikään kepulistiedustaja.