Keskustelut Puukauppa Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 969)
  • Katkontakiista: Turun hovioikeuden päätös

    ” Turun hovioikeus kääntyi metsänomistajan kannalle.”  Metsänomistaja pystyin esittämään näytön siitä, että tukisaannon vähyys johtui väärästä katkonnasta.  Tämä on iso ja hyödyllinen ennakkotapaus kaikille metsänomistajille, ja siitä miten kannattaa järjestää hakkuunaikainen valvonta.

    Minkälaisia ajatuksia päätös toi mieleen palstalaisissa ja onko omalle työmaalle sattunut piirteitä virheellisestä katkonnasta ?

  • Jovain

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos Mhy on ”puunostajaorganisaatio”, sitä suorastaan toivon. Saisivat tarjota palveluksiaan, tarjota puusta ja tarjota korjuupalveluaan tässä tapauksessa.

    jees h-valta

    Miksi sitten väitit juuri ettei ole puunostajaorganisaatio? Kuuluuko sarjaan ”kunhan väitän”?

    A.Jalkanen

    Komppaan Jovainia tässä: Mhy on ikään kuin vastaava kuin ostajan metsäosasto, kuitenkin sillä erolla yhtiöihin nähden, että se pyrkii samalla maksimoimaan myyjän puistaan saamaa tuottoa. Valtuusto määrittelee välittäjän saaman välityspalkkion suuruuden. Sitä en tiedä miten hinnoittelu muuten tehdään; perustunee kuitenkin toimitussopimuksiin ja ajankohtaiseen paikalliseen hintatasoon.

    Puuki

    Kun mhy tekee leimikosta tarjouksen ptl:eittain euroissa, se on ihan samanlainen ostaja kuin jokin muu yhtiö.  Pelkkä korjuupalvelu oli silloin, kun mhy:illä ei ollut puun ostossa kuin välittäjän rooli valtakirjakaupoissa , energiapuukaupassa yms ; ne kaupat rinnastettiin  hankintakauppoihin.  Ison yhtiön puunhankintakin on eriytetty omaksi osastokseen muista yhtiön päätoiminnoista. Mhy pyrkii pääasiassa maksimoimaan oman tuottonsa, jos samalla sattuu mo saamaan paremman hinnan leimikosta, niin hyvä niin. Läheskääan aina ei niin kuitenkaan käy.

    A.Jalkanen

    Ei mhy:n tarvitse maksimoida omaa tuottoaan, vaan valtuutetut määrittelevät tason, jonka se saa korjuupalvelulla tienata. Eihän yhtiön metsäosastokaan maksimoi omaa osuuttaan kakusta, vaan yhtiön omistajien osuutta. Totta kai voittoa on saatava sen verran, että maksuvalmius ja säilyy ja jää ylijäämää investointeihin ja kehittämiseen.

    Muuten olen sitä mieltä, että mhy saattaisi toimia paremmin osuuskuntana. Osuuskuntamallissa voitaisiin luopua vuotuisista jäsenmaksuista ja siirtyä osuusmaksuun, jolle saisi korkoa. Palvelujen tuottaminen jäsenille olisi joustavaa, kun ei tarvitsisi pohtia mihin metsänhoitomaksua voi käyttää. Osuuskunnan tehtävänä olisi tuottaa metsänomistajan tarvitsemia kohtuuhintaisia metsänhoito- ja hakkuupalveluja sekä virkistys- ja koulutuspalveluja.

    Jätkä

    Planter:”Leimikon on hakannut uusi motokuski, elämänsä ensimmäisen, sekin on joskus tehtävä. Homma on kuitenkin mennyt pieleen. Laatua on tehty niin varmanpäälle, tukkisaanto on jäänyt olemattomaksi.”

    -Noinhan se ei saisi koskaan olla, että elämänsä ensimmäistä leimikkoa hakkaavalle aloittelijalle pannaan täysi vastuu. Kyllä koulutus – ja siihen tarjotut opetusmetsän työmaat ovat sitä varten, että kenenkään yksityisen metsänomistajan tukkileimikkoa ei tule silppuamaan pelkkä noviisi.

    Jos aloitetaan jonkun muun, kuin opetusmetsän puista, pitää ohjaamossa olla aluksi koko ajan opettaja. Mutta sitä ennen on jo tehty M-sahan kanssa enemmän tai vähemmän vaihtelevia runkoja kymmeniä – jopa satoja kappaleita.

    Avohakkuu on siinä mielessä sopiva paikka aloittaa, että siinä pystypuiden vioittuminen ei aiheuta vahinkoja, koska ne kaikki kuitenkin hakataan pois.

    Vaikein rasti aloittelevalle kuskille on kasvatushakkuut, joissa näyttää muutamille syntyvän merkittävän määrän vahinkoja. Niiden välttämisessä Simulaattoriharjoittelu on opetusvälineenä hyvin edullinen ja vahingoilta vältytään hyvin.

    Meillä oppilaitoksessa jokaiset oppilaat tekivät omalla nimellään varmennettuja tukkirunkoja, joiden sisimpään olemukseen he syventyivät sahaamalla itse ne laudoiksi ja lankuiksi. MTI- oppilaat myös laaduttivat jokaisen tukkinsa opettajan johdolla, laskivat sahaustuloksen ja myös rahaksi muutettuna, sekä vertasivat tuloksia tukkien hintaan. Kaikki lukemat olivat sen päivän hintojen mukaan.

    Puuki

    Yhtä ” uuden lain” aikaista mhy :n junailemaa kauppaa sivusta seuranneena en allekirjoita tuota mo:n tuoton  maksimointi pyrkimystä. Ei voi tietysti yleistää mutta  selvästi olisi ollut parantamisen varaa suht. ison leimikon puiden markkinoinnissa eri kohteisiin, jos olisi haluttu mo:lle parempi lopputulos.

    Pitää mhy:nkin tietysti jotenkin saada osuutensa  mutta ei pelkästään mo:n kustannuksella kun muitakin keinoja kasvattaa tuottoa on olemassa.

    mehtäukko

    Kyllähän myhistys leipoo kaikki kulunsa mo:lta, ja jäljelle jää mitä sattuu. Vaikkapa puunkorjuussa voitetun tarjouksensa päälle tulevat tienauraukset tai sorastukset maksatetaan mo:lla.

    Tekeekö klusteri niin?

    Jätkä

    Minkälaisia huijareita teillä onkaa Myhistyksen toimihenkilöinä? Meillä ei yhdistys sekaannu puukauppaan niin, että ostasivat puuta. Riippuu varmaan rahapulasta.

    He auttavat puukaupan järjestelyistä niin, että kaikille lajeille löytyy paras hinta. Korjuutyön tekee urakoitsija ja laskuttaa puiden ostajaa työstä. Joskus urakoitsija on yhtiön sopimusurakoitsija. Myhistys ei sekaannu asiaan.

    Kaupan avustamisesta yhdistys saa pienen maksun, mutta puunmyyjä saa kaikista lajikkeista paremman hinnan kuin myymällä ne uhdelle ostajalle.

    Tyvitukit / erikoistukit jne menevät niihin erikoistuneille sahoille. Välitukit ja pienemmät tyvet niitä sahaavalle sahalle ja terveoksaiset B-laadun latvatukit menevät sahalle, joka sahaa vain niitä. Myös pikkutukit ja parruaihiot menevät omiin osoitteisiinsa.

    Savotat ketjutetaan niin, että kuormat tulevat täyteen lähes aina. On myös terminaali.

    A.Jalkanen

    Jätkän kuvaama palvelupaketti kuulostaa hyvältä. Mikä paketin nimi on? Miten tuo käytännössä sujuu, kun puun ostajia on useita ja urakoitsijalle maksaa puun ostaja? Eikö siinä mene ne kuuluisat aptit sekaisin?

    Eikö olisi selkeämpää jos: mhy tekee palvelusopimuksen puun myyjän kanssa, koordinoi ostot ja hakkuut, toimittaa puut eri kohteisiin, ja lopuksi kukin ostaja maksaa kantohinnan suoraan myyjälle (metsänomistaja) sekä mhy:lle loput kulut. Ylimääräiset kiemurat kuten auraukset ja sorastukset jyvitettäisiin ostajien kesken.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 969)