Suorittava on näemmä löytänyt kuviinsa leimikoiden parhaat risukarhipuu – aihiot. Varmasti löytyy sieltä täältä melkein joka paikasta noin huonolaatusia puita. Niitä kannattaa jättää säästöpuiksi ja/tai tehdä riistametsikkö jos ovat pieni alaisia.

Ainakin tuon 3. kuvan kuusikossa näyttäsi olevan edustettuna etualalla pari 2-haaraista ja muut puut ihan ok näkösiä.

Mä-kylvösalue on jäänyt oman onnesa nojaan liian pitkäksi aikaa eikä sieltä kannata muuta yrittää saada kuin tehdä (energiapuu)harvennus ja jättää mahdollisesti paras latvuksiset jäljelle, jos niitä kasvatuskelposia vielä löytyy.

Aloituskuvasta sanosin, että siinä näkee huonon kuivaoksaisen mäntytukin aihion joka kyllä juuri ja juuri kelpaa tukiksi mutta jatkossa sen arvo on murto-osan laadukkaan oksattoman tyvitukin arvosta. Kantohinnoissa pitäsi olla eroa n. 3-4 x arvokkaamman puun  hyväksi jotta olisi mahdollista tulevaisuudessa saada kunnollista ja arvokasta sahatavaraa sahoille ja vientiin.   C-luokan tukista saatavien saheiden suht. arvo on n. 85-90 ja A-luokan n. 350- 400 .  Paljonko on eroa kantohinnoissa nykyään ? Saattaa olla että etelän höttöoksamännyllä kantohinta on jopa vähän parempi kuin pohjoisemman alueen laatupuun kantohinta. – Käytännössä  huonojen puiden kasvatusta joutuu laatupuun kasvattajat kompensoimaan ja tukemaan .

Nyt menee vähän harhaan, kun yritetään todistaa aivan muualla olevilla laiminlyödyillä harvennusta vaativilla leimikoilla, että hovioikeuden päätös olisi ollut väärä.

Kyseessä oli päätehakkuuleimikko, jonka Mhy oli rajannut ja arvioinut.

http://www.paijannemhy.fi/ajankohtaista/blogi/631-virheellinen-katkonta-vahingonkorvaus

Planterille totean ,että olen hakanmut urani aikana aika monta eri tahojen rajaamaa ja arvioimaa kohdetta. Heittoa löytyy pahimmillaan yli puolet arvioista. Toki iso osa on lähellä totuutta. Keskustelussa olevan kuusikon tukkiosuus putosi kolmannekseen tehtyyn arvioon verrattuna laadullisista syistä. Arvioija ei nähnyt metsää puilta.

Vielä siihen oikeuden päätökseen sen verran ,että alemmassa oikeusasteessa tultiin eri lopputulokseen ja jälkimmäisessä äänestyksen tuloksena. Käytännössä voisi ajatella ,että arpa ratkaisi. Toinen oikeusoppinut jonkun voittaneen mielipiteen edustajan tilalla olisi saattanut äänestää toisin ja olisi päädytty tukemaan alemman oikeusasteen päätöstä.

Parempiakin tapoja  tarkastella hakkuun ehtojen toteutumista on. Siitä oli taannoin näytillä ihan ansiokas videokin. Jyväskylän läheltä Mäkisen Tommin yrityksen työmaalta .Ensin tutustutaan kohteeseen huolella ennen hakkuuta ja käydään paikan päällä seuraamassa hakkuun tapahtumia ja kysytään työtä tekeviltä epäselvyyksistä ,jos niitä ilmenee. Kun puut on tehtaalla ja rahat tilillä ,on myöhäistä.

Planter: Tätä oikeustapausta on käsitelty jo aiemmin tässä ketjussa. Jos luette tuon blogi tekstin oikein niin siinä oli kyseessä käännetty todistus jossa ostaja joutui toteamaan olleensa oikeassa. Yleensä on niin että vahingon kärsijä joutuu toteennäyttämään rikoksen tapahtuneen.

Nythän yhtiö ei suorittanut tätä todistusta kun mittalistat olivat yhtiössä päätetty salaiseksi tiedoksi. Kun mittalistoja ei luovutettu niin oikeus totesi, ihan oikein, että todistusta ei tapahtunut ja tuomitsi yhtiön hävinneeksi.

Itse asiassa oikeudessa ei edes todettu oliko leimikko hakattu oikein tai väärin. Päätös tuli sillä perusteella että todistelua ei tehty. Uskon että myyjälle olisi voitu mittalista luovuttaa mutta kun oli kyseessä mhy:n valvoma kohde niin kilpailu syistä mhy:lle ei listoja haluttu luovuttaa.

Harmi vain että mhy markkinoi asiaa hiukka väärin ja korostaa vääriä asioita. Mutta jokainen valveutunut metsänomistaja kyllä huomaa mistä asiassa oli kyse. Nythän yhtiö jo luovuttaa mittalistat ostajalle joten sekin on kunnossa.