En usko että kenelläkään ostomiehellä ole vaatimusta täydellisestä leimikosta. Leimikko on mikä ja puutavaran laatuvaatimukset ovat mitä ovat. En usko että mikään saha hyväksyy sitä että huonolaatuisesta leimikosta voidaan hakata huonolaatuista tukkia. Minun uran aikana en ole koskaan huomannut että kun leimikko on lenkoa ja poikaoksaa täynnä niin tehtaalle voisi toimittaa huonolaatuisempaa tukkia. Jos näin olisi niin eihän tukin laatuvaatimuksilla olisi mitään merkitystä.

Tulee mieleen erään maatalousoppilaitoksen opetusmetsässä oppilasten harjoitustyönä tehty avohakkuukuvio. Taikka sen mäntyjen laatu. Männiköstä olisi voinut hyvällä omallatunnolla käyttäänimitysta ”Räkämännikkö” .

Järeys ja runkojen suoruus kyllä olisi täyttänyt tukin laatuvaatimukset, mutta oksat olivat alusta loppuun liian suuria ja niitä oli paljon myös kiehkuroissa.

Koulutilan työnjohtaja riemastui, kun alkoi ”Tukkia” mennä kuituun. Opetustilanne ja oksien mittaus ja laadutus käytiin tietenkin läpi laatuliitteen mukaan. Kahteen mieheen pitivät puhuttelun allekirjoittaneelle ja jankuttivat vain, että: ”Eihän näillä vaatimuksilla tule tukkia lainkaan”.

Minkäs sille tekee, ei tosihuonosta saa edes kelvollista- saatikka hyvää – tekee sen miten tahansa, vaikka esim kuivasta oksasta saa usein tuoreen, kun sen leikkaa aivan puun pintaa myöten pois – siis kuorikin pois.

Ostohenkilön pitää vain kylmästi sanoa, jos leimikosta ei saada kelvollista tukkia, ettei tule pahoja oikeudenkäyntejä.

Minusta täällä ei ole muut vaatineet kuin mehtäukko. Väittää että huonolaatuisesta leimikosta pitäisi tehdä huonolaatuista tukkia. Ja että sitä vaativat metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistys. Minusta metsänomistajat ovat kyllä laatutietoisia ja tuskin alkavat sahaamaan omaa oksaansa.

Jaahas, sama rosvokopla jatkaa touhujaan vuodesta toiseen jakukaan ei mahda mitään.

Aavistin että vuoden 2013 jälkeen eivät tule enää antamaan motolistoja myyjille,
koska niistähän sen kus……. näkee.

Todella kovaa on tuo suojelu kun eivät hovillekaan listoja toimita.

Näissä tuskin on kyse mistään tukin ”oikeista” pituusmitoista vaan siitä,
että sopimuksessa olevaa minimilatvamittaa ei noudateta.
Yleisesti sopimuksissa käytetty 160 on käytännössä hakkuilla ihan jotain muuta.
Taisin taannoin tuota laskea, olikohan jotenkin näin: jos 160 => 200, tukkiprosentti putoo about 15%

Olisi hyvä tietää millä argumenteillä metsänomistaja tässä menestyi,
tietääkö joku tuosta enemmän ?

Mhy:n rooli puukaupassa on metsänomistajan valtuuttamana toimia joko kaupassa avustavana (puun ostajia kilpailuttava ja valvova) tai puuta välittävänä, eli se myy lisäksi korjuu- ja kuljetuspalvelua. Mhy ei ainakaan aiemmin ole ostanut itselleen puuta – eihän sillä ole jalostuslaitoksiakaan.