”Miten selvittäisi”. Arvasinkin jo että joutuisin tilille!

Kun tiedän ”riittävän” tarkasti leimikkoni sisällön,tiedän tekemäni kaupan mitta-, ja laatuvaatimukset ja jopa ymmärrän tukin teon logiikkaa, kävisin palstalla hakkuulla. Kävisin tarvittaessa toisenkin kerran kun on hakattu se ”haastavin nurkka”.Siinähän ne pitkällään pötköttäessä näkyvät kaikki temput.

Nyt on ihan pakko selevittää yksi mittahomma. Varsinkin kun sekä puunostaja että myyjä eivät ole enää kommentoimassa. Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin isäni oli ikänsä pokasahamiehiä. Oli hakannut kuusileimikon ja ajanut tienvarteen hevosella. Tuli mittaus lanssissa. Ostajayhtiön mies tutkaili kuusitukkeja ja antoi kommenttinsa katkonnasta. Sanoi että Einollahan (isäni) on ollut tiuha leimikko kun puutkin ovat sisäkkäin kasvaneet. Oli iskenyt tukin lahopäähän kuitupuukorkin ja sahannut sitten siististi suoraksi. Ei ollut lähelläkään mennä käräjille puukauppa. Saunassa illemmalla sopivat asian ja mittaustuloksen. Tarina on muuten ihan tosi.

Mm: huonolaatuisten leimikoiden hinnat siirtyvät myös parempiin leimikoihin

Minä olen luullut että puutavaran mittaaminen ja laatuhinnoittelu ovat kaksi eri asiaa, mutta olen näemmä erehtynyt.

MG onkin selvästi ottanut tarkan ja hyvän linjan katkontaan. Kyllä pitää erittäin tyytyväinen myös olla. Sovitusti on toimittu ja puutavara on tarkasti tehty. Kyllä on selvä ero esim. UPM:n ja MG:n kuitukasoissa. En ihmettele viimeaikojen julkaisuja.

Aina voi ihmetellä myös sitä, mikä tekee leimikosta huonon, jos ostomiehellä on vaatimus täydellisestä leimikosta ja täydellisistä rungoista ja se puun myyjäkin saisi olla täydellinen. Aina voi toivoa paremmasta metsänhoidosta ja voi toivoa paremmasta leimikosta, mutta aina voi tinkiä myös omista periaatteistaan. Eiköhän se ole leimikoista joita tarjotaan, ostomies ostaa ja kauppa syntyy jos on syntyäkseen. Ei oikein ole soveliasta arvioida näillä perusteilla, mitkä se sitten sattuvat olemaankaan. Ainahan kysymys voi olla jostain muusta.