Keskustelut Metsänomistus Kasvukeskusajattelun on muututtava

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
  • Kasvukeskusajattelun on muututtava

    Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten hyvinvointi leviää heikosti valtaosaan Suomesta.

    Filosofian maisteri Olli Lehtosen tekemät havainnot väestökehityksesta osoittavat selkeästi, että vain pieni osa alueista hyötyy kasvukeskuksista. Syrjäseudut hiljenevät ja autioituvat vain entisestään.

    Nykyinen kehitys voidaan nähdä uhkana esimerkiksi paljon puhutulle biotaloudelle.

    Taantuvan kehityskierteen seurauksena työvoiman määrä on vähentynyt syrjäseduilla voimakkasti muuttoliikkeen seurauksena. Kuka tulee tekemään tulevaisuuden alan työt ja urakat, kun kasvukeskuksiin keskittynyt työvoima ei hakeudu biotaloutta tukeville aloille?

    Lehtosen mukaan aluepolitiikkaa onkin räätälöitävä jatkossa nykyistä paikallisemmin. Huomioon on otettava paikalliset kilpailuedut ja olosuhteet.

    – Tarvitaan muutoksia aiempiin toimintatapoihin, joissa on keskitytty vahvistamaan kasvukeskuksien elinvoimaisuutta ja tiedostamatta nakerrettu menestymisen eväitä näiden keskusalueiden ulkopuolella, Lehtonen toteaa.

    Olli Lehtosen maantieteen alan väitöskirja Space-time dependence in regional development tarkastetaan perjantaina Joensuun kampuksella.

    Yle Pohjois-Karjala

  • Gla

    Ei 50 kilsan työmatka olekaan kynnyskysymys. Se, että lasten koulumatka on 50 kilsaa, on isompi ongelma.

    Ammatti Raivooja

    Pointti oli, että kasvukeskuksista voi ajaa syrjäkylille biotaloustyöpaikkoihin. Tälläsiä tuhansien ihmisten kaupunkeja on mitä 20-30kilsan välein ja koulumatka harvoin sekään karkaa paljoa yli. Taitaa ne lapissakin koulua käydä lapset vaikka poroja hoitelevat ihan keskellä mitään.

    Tää tutkija heittää ilmoille vain tälläisiä spekulatiivisia hypoteeseja mille ei voi olla näyttöä eikä tule. Kysyntä luo tarjontaa, tälläisinä aikoina varsinkin kun työpaikkapula on jatkuva tila. Nyt oli muuten selvitetty nuorten kesätyöntekijöiden suhtautumista työnkuvaan ja palkkaan ja siinä todettiin, että kaikki kelpaa ja palkan ei tarvitse ole erikoinen. Ja se vielä biotaloustyöpaikoista, että osaamistasorima e. vaikka mansikanpoimintaan ja taimen istutkseen on niin matalalla, että siihen voi kompastua.

    jees h-valta

    Onhan pohjoisen kouluilla ollutkin ongelma liian pitkistä koulumatkoista. Eihän se lapsiraasu jaksa monen tunnin autoilun jälkeen enää tunnilla mitään. Kannatan myös silloin yhteisvastuun periaatetta eli myös vanhemmat tulevat ongelmaa vastaan jos ”poronpurijana” on korvessa elettävä. Joku vuokraluukku kyliltä tms.kouluviikkojen ajaksi.

    A.Jalkanen

    Hyviä ajatuksia täällä. Se on kovasti polittinen kysymys, minkä on muututtava. Siinäpä sitä on hallituksella tekemistä.

    Verotuksen ja tukien yhteensovittamista pitäisi säätää siten että se pienipalkkainenkin työ, istutus tai mansikanpoiminta, kannattaa ottaa vastaan. Muun muassa työtulovähennystä korottamalla.

    Olen kuullut sanottavan, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen vastakkainasettelu on sikäli turhaa, että pk-seutu voi toimia koko Suomen veturina. Totta kai infra on oltava sellainen, että kaikkialla voi kouluttautua, asua ja yrittää, eli maata pitää kehittää tasapainoisesti. Kaikkia palveluita, kuten vaikkapa oppilaitoksia, ei varmaan jatkossa voi olla kaikissa pienissä kunnissa. Paljon riippuu siitä miten valtionapuja jaetaan alueille.

    Visakallo

    Kasvukeskusten ulkopuolisten yritysten toiminta on meillä jo hyvän aikaa ollut maahanmuuttajien tai täällä tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten varassa.
    Kasvihuone-, puutarhatuotanto, maatalous-, turkistuotanto, metsänhoito, perususteollisuus, hoitoala, palvelut, liikenne, jne eivät enää pyörisi ilman heitä.
    Monilla maaseutupaikkakunnilla ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus on jo noussut 10% tietämiin, ja kysymys on ollut lähes puhtaasti työperäisestä maahanmuutosta.
    Kasvukeskuspolitiikka on hyvin tehokkaasti ohjannut suomalaiset suuriin keskuksiin kasvattamaan akateemisten työttömien joukkoa yhä suuremmaksi.

    Ammatti Raivooja

    Joo en tiedä kuka pystyy ilman autolla ajoa hoitmaan metsiä. Minulla on n.30kilsaa suunta työpäivä eripuolille maksimissaan 70km. Taimikonhoidolle ei tule siltikään hintaa paljon mitään.

    Niiku puun takaa sano niin näillä aloilla ei ole työvoimapulaa eikä tule.

    Jos jonnekkin ei kannata autolla ajaa töihin niin kyse on varmasti heikosti kannattavasta kausityöstä minkä pohjalta kukaan ei pysty elämäänsä rakentamaan. Siis pitäisikö jonkun ihmisjoukon uhrautua ja olemaan epätoimeentuleva syrjäkylällä?

    Maahanmuuttajia tarvitaan Ranta-Ruotsissa koska kasvukeskusajatteluun ei haluta mennä missä ihmiset muuttavat töiden perässä paikkunnalta toiselle eivätkä pidä kuolleita seutuja pystyssä.

    Hyöteikkö

    ”I Have A Dream”. Minulla on unelma. Peruskoulut ja keskiasteen ammattikoulutus myös muuallakin kuin ”kasvukeskuksissa”. Huippuosaaminen on tarpeen, mutta käytännön ammattiosaaminen on se ehdoton edellytys että Suomi saadaan nousuun ja maakunnat pidetyksi asuttuina.

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)