› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvukeskusajattelun on muututtava

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Kasvukeskusajattelun on muututtava

    Lähetetty: 3.6.2015, 05:40

    Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten hyvinvointi leviää heikosti valtaosaan Suomesta.

    Filosofian maisteri Olli Lehtosen tekemät havainnot väestökehityksesta osoittavat selkeästi, että vain pieni osa alueista hyötyy kasvukeskuksista. Syrjäseudut hiljenevät ja autioituvat vain entisestään.

    Nykyinen kehitys voidaan nähdä uhkana esimerkiksi paljon puhutulle biotaloudelle.

    Taantuvan kehityskierteen seurauksena työvoiman määrä on vähentynyt syrjäseduilla voimakkasti muuttoliikkeen seurauksena. Kuka tulee tekemään tulevaisuuden alan työt ja urakat, kun kasvukeskuksiin keskittynyt työvoima ei hakeudu biotaloutta tukeville aloille?

    Lehtosen mukaan aluepolitiikkaa onkin räätälöitävä jatkossa nykyistä paikallisemmin. Huomioon on otettava paikalliset kilpailuedut ja olosuhteet.

    – Tarvitaan muutoksia aiempiin toimintatapoihin, joissa on keskitytty vahvistamaan kasvukeskuksien elinvoimaisuutta ja tiedostamatta nakerrettu menestymisen eväitä näiden keskusalueiden ulkopuolella, Lehtonen toteaa.

    Olli Lehtosen maantieteen alan väitöskirja Space-time dependence in regional development tarkastetaan perjantaina Joensuun kampuksella.

    Yle Pohjois-Karjala

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nimetön 4.6.2015, 15:50

    K0VASTIN ON TÄÄLÄNKIN PÄINKIN KYLÄT,TYHJENTYNTYT PALION ON TALOJA TYHJILÄÄN.MINÄ OLEN VIELÄN PÄRIÄNTYT,E1 OLE TARVINTUT LÄHTIÄ KASVUN KESKUKSIIN.E1 OLTUT LUKU HOMAT MINUN,HOMIA MUTA LEIPÄSÄ OLEN,PYSYNTYT E1 OLE TARVINTUT LÄHTIÄ SOSUN LUUKULEN.KAIKI KANSA KOLUN LUOKAN TOVERIT,ON KAUNPUNKISA E1 NIISTÄ OLTUT OIKESIIN,TÖHIN SIIRTELEVÄT NYT PÄIVÄT PITKÄT PAPERIA PINOSTA TOISEEN.SIITÄ NIILEN MAKSETAAN MINÄ,OLEN TIENANTUT LEIPÄN URAKA HOMISA.MINULA KANSAN K0LUN PÄÄSTÖN,TOTISTUSEN KEKI ARVO OLI VÄHÄN,ALTA VIITEN OLI TUKU NELOSIA,JONKUN KERAN JÄINKIN LUONKANLEKINIKIN.ON KOVA LUKI MUTA SAHA,ON PYSYNTYT KOURASA AINA.RIIMA SEKÄN RAHA METÄ SYNTYY,TYÖN MAITA ON LIIKAN KANSA.KUN VAKA VARASILEN ISÄNTILE E1,KELPAA RAVAU HOMIIN MUUT KUN,MINÄ.HUIPU TEKIÄT ON JÄLKELÄ,MAAN SEUTULA HEIKONPI AINES ON,JOUTUNTUT LÄHTENÄÄN KAUNPUKIIN PAPERI HOMIIN.

    MIKANDER 4.6.2015, 18:04

    Kyllä ne on tajunneet lähteä parenpiin hommiin.
    Kuin riskuonsahaaminen ei siitä kukaanmaksa
    Nykymaalimassa enää Meilläkkin alkoi isot
    YT.kuviot 60-70.Saalähteäkunnanduuneista
    Itseäni ei sureta kyllä kuin on Muutamaamatti
    tukinto ja kokemusta jotakin duunia saa.
    EI tarvi olla sahuuta menyttä aikaa
    Keittopalkoilla AINA on kovia jätkiä
    jotka haluvat sahata ilman kuin ei
    paremmasta tiedä Ajetelkaa paljonko
    Liksat on laskenut sahureilla
    Jos meinaat pärjätä urakalla
    nusaajat ei siellä elä TERKUT AMMATTIMIHELLE
    joskus oltiin samoilla hakuilla kuin vielä rahaa sai
    Urakalla.

    Korpituvan Taneli 4.6.2015, 18:52

    Metsuri motokuski on oikessa, ei lukukausimaksuja, vaan paikkojej vähentäminen, tarvetta vastaavaksi.
    Silloin sitten sisäänpääsykokeet ovat nimensä veroisia, eivätkä sisäänheittokokeita.

    Lukukausimaksujen kaipaajien on turha selittää stipendeistä mitään. Kokemuksesta tiedän etteivät ne löydä kaikkiin tarpeisiin.
    Koulutusjärjestelmässä pitää olla nimenomaan sellainen karsinta, joka mittaa vain asianomaisen kykyä opiskella ja jos mahdollista kykyä työskennellä kyseisellä alalla. Kaikenlainen rahalla karsinta pitää kitkeä pois.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 4.6.2015, 19:44

    Valmistumisajat lyhenesivät ja ne joilla ei ole oikeaa motivaatiota opiskella häviäisivät. Yksi porukka on myös varsinkin humanistisilla aloilla olevat kivaa akateemista ilmaa haistelevat ikuisuusopiskelijat kun valmistumisella kortistoon ei ole niin hätä. Tai sitten opintotuki velkapainoitteiseksi niin opiskelijat opiskelisivat oikeasti aloille, joissa on näkymiä työllistyä. Biotalousalallekkin saadaan kyllä työntekijöitä kun opiskelu muuttuu työllistymiseen tähtääväksi eikä omien mielenkiinnon kohteiden tutkiskeluun mitä voi sitten harrastaa vapaa-ajalla.

    A.Jalkanen 4.6.2015, 20:29

    Tämä ketju on vinksahtanut pois aiheesta. Olisi tosi mielenkiintoista purkaa Olli Lehtosen tutkimuksen tuloksia, eli mitä muutoksia toimintatapoihin hän esittää? Aihehan on mitä ajankohtaisin kun Keskusta on hallitusvastuussa.

    Opinnoista sen verran (kun ketju on kerran jo pilalla), että yliopisto-opiskeluun on esitetty rajoituksia, muun muassa useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista on ajateltu rajoittaa. Tämä lienee turhaa ja haitalllista sääntelyä, koska asia koskee aika pientä osaa opiskelijoista. Opiskelijoita tulisi rohkaista tekemään laaja-alaisia tutkintoja ja ottamaan ennakkoluulottomia aineyhdistelmiä. Jos joku jaksaa opiskella vielä lisäksi useamman tutkinnon, niin he ovat poikkeusyksilöitä, joita kannattaa tukea eikä kepittää.

    Opintojen rahoitukseen taas on esitetty mallia, jossa alku olisi opintorahapainotteinen ja loppupuoli tai seuraavat tutkinnot lainapainotteisia. Näin alkupuolella opintoja voitaisiin keskittyä kurssien suorittamiseen ja loppupuolella työkokemuksen hankkimiseen ja opinnäytetyön tekoon. Lainan osuuden kasvaessa toimeentulosta loppua kohti kasvaa myös into valmistua ja työllistyä, eli systeemi olisi kannustava.

    Ammatti Raivooja 4.6.2015, 20:57

    Pitäähän meidän pohtia mikä koulutuslaitoksessa on pielessä kun tällästä sieltä suolletaan. Kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja siellä missä kaupungistuminen on kaikkein nopeinta on myös talouskasvu kaikkein nopeinta.

    ”Kuka tulee tekemään tulevaisuuden alan työt ja urakat, kun kasvukeskuksiin keskittynyt työvoima ei hakeudu biotaloutta tukeville aloille?”
    Mihin tämä väite perustuu? Ei mihinkään. Tämä koko aihe on liian iso kokonaisuus yhdelle ihmiselle eikä yhdestä väitöskirjasta voi tehdä johtopäätöksiä.

    Rane 4.6.2015, 21:48

    Ehkä oletukselle että kasvukeskukset ja biotaloutta tukevat työpaikat eivät sijaitse tarpeeksi lähekkäin ?

    Visakallo 4.6.2015, 22:35

    Suomesta on tullut kalliisti koulutettujen akateemisten työttömien maa, jossa tuottavat työt tekevät muut kuin suomalaiset.
    Tämä on kylmä tosiasia, eikä tilanne korjaannu kuin syvän kriisin kautta.
    Tänään muuten Pukkila ilmoitti siirtävänsä koko tuotantonsa Portugaliin ja 60 henkeä lähtee puolestaan aivan kotimaiselle kilometritehtaalle.

    Gla 5.6.2015, 05:19

    ”Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten hyvinvointi leviää heikosti valtaosaan Suomesta.”

    Tuo varmasti pitää paikkaansa. Valitettavan yleistä on korostaa sitä, kuinka kasvukeskuksissa tuotannon määrä on suuri. Kuitenkin mm. energia- ja elintarviketuotanto muun ns. biotalouden lisäksi, jotka ovat Suomessa merkittäviä sektoreita, sijaitsevat pääosin kasvukeskusten ulkopuolella. Ulkomaista rahaa maahamme tuova ala on matkailu, mikä sekin suurelta osin on kasvukeskusten ulkopuolisen juttujen varassa. Se, että nämä ja muutkin kasvukeskusten ulkopuolella toimivat alat voivat jatkossa kehittyä, edellyttää läpi Suomen toimivaa infraa. Huomion keskittäminen suuriin kaupunkeihin vaikeuttaa huomattavasti muiden alueiden toimintaedellytyksiä.

    Ammatti Raivooja 5.6.2015, 15:28

    Hallituksen tavoite on leikata maistereista 20%. Tämä on tervetullutta. En vieläkään ole löytänyt tutkimusta tutkimusten hyödyllisyydestä ja niiden merkittävyydestä mutta muistan, että Suomi oli sijalla 58 siinä suhteutettuna tutkimuksen määrä väkilukuun. Eli tutkimuksessa Suomi on kehitysmaatasoa. Suomen sijoitus toivottavasti nyt nousee kun kaikki eivät enää pääse maistereiksi tutkimaan ihan mitä tahansa.

    Jopa keskusta on nyt ymmärtänyt, että on järkevää, että työvoima muuttaa töiden perässä sen sijaan, että itseisarvo olisi, että jokainen syrjäkylä olisi asutettu. Siihen tähtää tämä asuntolainan korkovähennyspoisto koska omistusasuminen estää työvoiman liikkuvuutta. Omistusasumisen suosiminen on aiheuttanut sitä, että työpaikat ja ihmiset eivät ole kohdanneet. Maaseudulla on vapautumassa omakotitaloja ja niitä tulee markkinoille kohtuullisella vuokralla. Vieläkään en oikein tiedä missä niitä syrjäkyliä on, joihin ei autolla jaksa ajaa kasvukeskusten väli on n.100kilsaa. Kenellä on suureen kaupunkiin yli 50kilsaa matkaa? Lappi voisi olla syrjäkylä mutta ei sekään oikeen kun laskettelukeskuksissakin työskentelee ihmisiä Helsinkiä myöten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3