Keskustelut Metsänomistus Kasvukeskusajattelun on muututtava

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
  • Kasvukeskusajattelun on muututtava

    Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten hyvinvointi leviää heikosti valtaosaan Suomesta.

    Filosofian maisteri Olli Lehtosen tekemät havainnot väestökehityksesta osoittavat selkeästi, että vain pieni osa alueista hyötyy kasvukeskuksista. Syrjäseudut hiljenevät ja autioituvat vain entisestään.

    Nykyinen kehitys voidaan nähdä uhkana esimerkiksi paljon puhutulle biotaloudelle.

    Taantuvan kehityskierteen seurauksena työvoiman määrä on vähentynyt syrjäseduilla voimakkasti muuttoliikkeen seurauksena. Kuka tulee tekemään tulevaisuuden alan työt ja urakat, kun kasvukeskuksiin keskittynyt työvoima ei hakeudu biotaloutta tukeville aloille?

    Lehtosen mukaan aluepolitiikkaa onkin räätälöitävä jatkossa nykyistä paikallisemmin. Huomioon on otettava paikalliset kilpailuedut ja olosuhteet.

    – Tarvitaan muutoksia aiempiin toimintatapoihin, joissa on keskitytty vahvistamaan kasvukeskuksien elinvoimaisuutta ja tiedostamatta nakerrettu menestymisen eväitä näiden keskusalueiden ulkopuolella, Lehtonen toteaa.

    Olli Lehtosen maantieteen alan väitöskirja Space-time dependence in regional development tarkastetaan perjantaina Joensuun kampuksella.

    Yle Pohjois-Karjala

  • Ammatti Raivooja

    Työvoimapula on taas tulossa. Josko Lampedusan saarelta saataisiin satojatuhansia maahanmuuttajia täyttämään kaikki työpaikat mitä syrjäseuduilla on. Ja mitä metsänhoitokoneiden kehittely auttaa kun kaikki tekevät töitä kaupungeissa, ei vaihtoehtoja.

    pvma
    Ammatti Raivooja

    Koulutuksesta pitää leikata niin paljon, että koulujärjestelmä ei enää kouluta huuhaatutkijoita ja nollatutkimuksineen. Korkeakoulujårjestelmä on pöhöttynyt kun kouluille maksetaan valmistuneista oppilaista, joten väitöskirjojen ja gradujen rima ei ole kovin korkealla. Sitten kun pitkäliuta tutkijoita valmistuu niin ainoa mahdollisuus työllistyä on julkinen puoli. Suomessa koulutetaan aivan liikaa keskitason porukkaa kun korkeakouluihin on helppo kenen tahansa päästä. Lukukausimaksut Suomalaisillekkin niin yliopistoista karsiutuisi heikompi aines ja ne tuottaisivat tutkijoita, jotka pystyisivät tuottamaan jotakin. Huhhuh, minkälaiseen kankkulankaivoon humanistisella ja kulttuurintutkimus puolella kaadetaankaan. Korkeakouluista paikkoja vähentämällä, leikkaamalla ja lukukausimaksut ni tutkijoiden, tutkimuksen ja osaajien taso paranee. Ja nää millä ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä voi hakeutua oikeisiin töihin sinne syrjäkylille. Kyllä mikä tahansa työ maistuu kun paisunut julkinenpuoli sopeutetaan.

    Metsuri motokuski

    Muuten samaa mieltä mutta lukukausimaksu ei poista heikompaa ainesta vaan vähävaraiset. Ihmisen älykkyys ei ole kiinni taloudellisesta varallisuudesta.

    Visakallo

    Jotain tuon julkisen puolen suuruudesta kertoo se, että aamulla menemme yksityiseltä puolelta kahdestaan neuvottelemaan kahdesta kaadetusta puusta n. kymmenen virkamiehen ja toimihenkilön kanssa.
    Heillä juoksee siitä palkka koko ajan, meillä ei.
    Tämä kuulostaa vitsiltä, mutta on totisinta totta nyky-Suomessa.

    Ammatti Raivooja

    Korkeakoulujen keskeytysprosentit on huikeita koska niihin on liian helppo päästä kun koulutuspaikkoja on liikaa. Opiskeluajat on pitkiä niillä, jotka eivät ole huippuja. Opintotuen muuttaminen edes velkapainoitteiseksi vähentäisi turhan porukan määrää, joilla ei ole tarpeeksi eväitä. Vähävaraisuudella ja älykkyydellä on hivenen yhteyttä koska sosioekonomisella asemalla on osoitettu olevan periytyvää vaikutusta jonkin verran. Vähävaraisille älykkäille voitaisiin myöntää stipendejä. Lukukausimaksut eivät ole estäneet Amerikkaa menestymästä.

    Tuohon alkuperäiseen aiheeseen niin mikä määritellään syrjäkyläksi? Etelä- ja keskisuomessa ei minusta ole syrjäkyliä. Euroopassa kaupungistuminen on huomattavasti pitemmällä. Silti on on Lidli täynnä Saksalaisia biotaloustuotteita ja Saksa Euroopan 2 suurin puuntuottaja. Nuorisotyöttömyys huitelee muutamissa maissa 50%. Tuleva työvoimapula on tutkijoiden kupla. Maalta häviää vain mummot ja lahjattomat ja ne jää, joilla on oikeasti siellä edes jotain elinkeinoa. Ja yksi asia on, että halvat omakotitalot ovat tehneet maaseudusta houkuttelevan vaihtoehdon nuorille.

    Metsuri motokuski

    Tuo hyvin menestyvien luultua parempi älykkyys tuskin johtuu varallisuudesta. Ehkä enemmän on kyse perintötekijöistä. Usein on niin että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa mukaiseen seuraan. On myös niin että korkeastikoulutetut henkilöt hakeutuvat toisten korkeastikoulutettujen seuraan. Siten saattaa heidän perillisensä saadaa sellaisia geenenejä vanhemmiltaan että halukkuus tai vanhempien paine ajaa nuorukaista ponnistelemaan enemmän opintojensa eteen. Mutta suoraan vertausta siitä että varallisuus ja älykkyys kulkisi käsikädessä tuskin löytyy.

    MJO

    Ei lukukausi maksut karsi heikompaa ainesta vaan se karsii köyhempää ainesta. Se patalaiska pilalle lellitty rikkaan perheen kasvatti pääsee sinne entistä helpommin sen jälkeen.

    Ammatti Raivooja

    Tutkijahan on tässä huolissaan, että traktorimiesten lapsista ei tule enää traktorimiehiä ajamaan traktoria syrjäkylille. Kyllä älykkäitä riittää kun heidät huomataan jo viimeistään lukiossa mikä ei ole kallis. Sen jälkeen rahallisesti voidaan tukea näitä vähävaraisia huippuyksilöitä eli stipendeillä. Suomessa on vallalla kaikkialla nuori Suomi -periaate missä kaikki pelaa, ei pelkät huiput. Lukioihin on niin matalat arvosana pääsyvaatimukset, että lukion suorittaminen on kokenut inflaation ja lukio muistuttaakin jo tietynlaisia erikoisia olympialaisia missä kaikki saavat osallistumispalkinon. Korkeakouluista häviäisi nämä perässätulijat ajoissa. Saksassahan on kahden vuoden jälkeen seuranta menestyykö tarpeeksi hyvin ja jos ei niin potkitaan pois.

    Olen kyllä erittäin tyytyväinen hallitukseen kun se leikkaa korkeakouluista ja tutkimuksesta satoja miljoonia. Huippututkimus tai huippuopiskelijat ei häviä minnekään vaan nämä, jotka tuottaa tätä keskitason tutkimusroskaa. Suomessa on työvoimapula huippuasiantuntijoista.

    Metsuri motokuski

    Kyllä ammatti raivooja on siinä oikeassa että nykyään koulutetaan yliopistossa enemmän opiskelijoita kuin työelämä tarvitsee. Mm. humanisteja koulutetaan pilvin pimein vaikka suurinosa valmistuneista menee suoraan kortistoon. Sitten muutaman vuoden päästä ne kouluttautuvat uudelleen johonkin muuhun ammattin kun alan töitä ei löydy. Nythän meillä alkaa olemaan yliopiston käyneitä jo kaupan kassalla töissä. Tuskin tuo ostosten vetely lukupään ohi tarvitsee mitään yliopistotutkintoa.

    Minusta lääke tähän on opiskelupaikkojen vähentäminen todellisten tarpeiden mukaan. Kunnon pääsykokeet jossa se paras aines valitaan varallisudesta riippumatta.

    Tätä tietenkin yliopistot vastustavat sillä sehän aiheuttaisi välttämättä työntekijöiden vähentämistä ja sehän ei käy tietenkään. Samoin valtion tuki vähenisi kun opiskelijamäärät vähenisivät.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)