Eikö koulussa opetettu että sademetsät ovat maapallon keuhkot. Sehän ei ole totta sademetsät eivät sido hiiltä lainkaan, lahoamisen kautta vapautuu yhtäpaljon kuin kasvu sitoo ja niinhän se on myös hakkaamattomissa havumetsissä. Ne sitovat hiiltä vain siihen saakka kunnes kasvu ja lahoamisen menevät tasoihin. Tai lopulta metsäpalo polttaa suurimman osan hiilivarastosta. Hiiltyneet rungot säilyvät pitkään lahoamatta. Jos halutaan pitkäaikaisia hiilivarastoja puut pitäisi polttaa miiluissa puuhiileksi.

Jos sademetsät sitoisivat hiiltä, ne olisivat hiilikenttien päällä. Kun mitään hiiltä  ei maahan kerry lahoaminen vapauttaa kaiken sitoutuneen hiilen nopeasti. Puun lahoaminen viidakon olosuhteissa lieneekin aika nopea prosessi ja lisäksi on kaikenlaista lahopuuta syövää hyönteistä jokunen miljuuna mot.

Netistä kopioitu :Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja muuttavat sen biomassaksi, jossa on hiilivetyjä. Osa biomassasta joutuu eläinten syömäksi ja hajoaa. Eläimet hengittävät ilmakehään hiilidioksidia ja päästävät mädäntyessään metaania CH4. Hiilidioksidi ja metaani ovat molemmat kasvihuonekaasuja, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon.
Hiiltä kivettyy kivihiileksi maatuneesta kasvibiomassasta. Kivettynyt hiili pysyy kallioperässä hyvin pitkään, jopa miljardeja vuosia. Joet kuljettavat hiiltä mereen. Meren mannerlaatat liikkuvat magmaksi mantereen alle. Hiiltä muuttuu kalsiumkarbonaatiksi CaCO3 muun muassa meren kalkkieläimissä. Tulivuorenpurkaukset vapauttavat hajonneesta karbonaatista irronnutta hiilidioksidia CO2.
Maapallossa on hiiltä noin 140 000 kertaa se määrä mitä elävissä eliöissä. Melkoinen osa Maan hiilestä sitoutuu kalkkikiveen CaCO3 meren eliöiden toiminnan tuloksena. Hiili tulee ilmakehän hiilidioksidista. Monien silikaattikivien rapautuminen karbonaateiksi kuluttaa hiilidioksidia. Joet kuljettavat liuenneita hiiliyhdisteitä meriin. Arvellaan, että ilmakehässä on hiiltä hiilidioksidissa rapautumista varten 10 000 vuodeksi. Tulivuoret purkavat uutta hiilidioksidia tilalle. Merenpohjan kerrostumiin vajonnut hiili palaa kiertoon viimeistään noin 200 miljoonassa vuodessa, koska vajoaa viimeistään tässä ajassa mannerlaatan alle, jossa hiili kaasuuntuu ja tulee kaasuna ulos.

Sademetsien merkitys ei ole hiilen sidonnassa, vaan ne ovat valtava hiilivarasto ja monimuotoisuuden ylläpitäjä. Hiilen sidontaa saadaan kohennettua perustamalla uusia metsiä, tihentämällä metsiä ja nuorentamalla vanhoja metsiä. Sademetsiä ei kuitenkaan kannata hakata pois, koska niiden monimuotoisuus ei palaa ja vähintään puolet niiden varastoimasta hiilestä vapautuisi heti ilmakehään.

Olavi Luukkanen (troopp. metsänhoidon professori emer.) kirjoittaa Uuden Suomen kommentissaan (joka muuten kannattaa lukea, ks. linkki edellä) että Sahelin alueella puita tarvittaisiin vain muutama sata kappaletta hehtaarille ja niiden alla voitaisiin kasvattaa ruokakasveja. Kuivissa maissa ei aina ole maankäyttö metsän ja pellon välillä joko tai, vaan voi olla myös sekä että. Systeemin nimi on peltometsätalous eli ” agroforestry”.