Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • jees h-valta

    Metsänkasvattajan kuvitelmaan otan senverran kantaa että alkaa olla tulevaisuudessa aika harvinaista että kukaan alkaisi kenenkään jättöraiskiota kunnostamaan. Kyllä metsätalouskin alkaa nykyään kulkea mani edellä ja onhan se täysin ymmärrettävää. En itsekkään osta enkä edes yritä sellaista josta ei lähes puolet ole heti realisoitavaa rahaksi.

    oksapuu

    Ainahan noita metsäkulasseja on ollut…

    Olen aikoinaan ”jätemetsiä” ostellut kun on halvalla saanut. Onhan niitä ollut ihan mielenkiintoista laittaa kasvukuntoon. Varsinainen tuotto tulee nyt kun ostohinnan saa kertoa kolmella…

    hatelo

    En näe mitään ongelmaa rahastojen metsäostoissa. Vapaa maahan tämä on ja metsää riittää. Rahastot pitävät aktiivisella metsien ostolla metsäomaisuuden arvon (myös minun) korkealla. Jos joku haluaa lisää metsää hirveästi kilpailutuksista ostaa nykymarkkinassa, niin kateus ja kiukkuhan se siinä iskee, kun toisella on varaa ja halua maksaa 20 pinnaa enemmän tilasta. Jos oisin pelkästään ahne ja taloudellisesti erityisen fiksu, niin möisin nyt kaiken pois. Mutta metsää on kiva omistaa ja siellä touhuta. Se on elämäntapa ja valinta. En ilman omia metsiä osaisi olla. Kävisi aika pitkäksi.

    Jätkä

    Jeessi. Olet kuitenkin kertoillut istuttaneesi tiheämpään kuin ohje. Olet myös iloinnut joidenkin runkojen olevan JO kaksikymmentä senttiä vahvoja.

    Luin juuri artikkelin, jossa istutustiheys on ollut n1000 kpl / ha. Avohakattu  20 vuotiaana. Järeyttä jopa 37 cm D 1,3m.

    Niin, että onko istutuskohde ollut niin huonosti hybridille sopiva, että järeytyminn on niin heikko, vai onko tosiaan ollut tarkoitus kasvattaa puuta enemmän samassa ajassa lisäten runkolukua.

    Voin vakuuttaa… se ei toimi niin. metsätyypin kasvatuskykyä ei voi ylittää muuten kuin keinolannoituksella.

    Joillakin on toiset luulot, mutta he ovat väärässä.

    Reima Ranta

    Olli Tahvonen: ”Maksimaalisen kestävän hakkuutason tavoittelu kasvattaa puunostajien voittoja, alentaa metsänomistajien nettokantorahatuloja ja alentaa kansantalouden ylijäämää.”

    Näin opetetaan jo ekonomian alkeiskurssilla.

    Metsäopetus on meillä ollut melkein näihin asti taloudellisesti hyvin alkeellista ja käsitykset muuttuvat vasta sukupolven vaihtuessa. ” Vanhalle koiralle ei kannata opettaa uusia temppuja.”

    Jokaisen kohtuulisellakin älykkyysosamäärällä varustetun luulisi ymmärtävän, että sitoutuneen pääoman euromäärällä on oleellinen merkitys tuoton euromäärään.

    Hölmö käsitys olisi jotenkin ymmärrettävissä, jos ainoa paikka tällä telluksella, missä pääomalle saisi tuottoa, olisi metsä.

    Kateus vie tuhkatkin pesästä!

    jees h-valta

    Jätkä: Taimia on tullut 1000/ha periaatteelle. Laitoin ehkä hiukan taajempaan. Noin 2,5 metrin välein koska tuhovaraa piti hiukan ottaa. Ja niin kävikin. On kyse vanhasta peltoheitosta ja siihen suoraan isketyistä taimista joita hirvet jyystivät ensivuodet suht innokkaasti. Sitten tuli kevätkesän halla kun olivat noin kolmemetrisiä. Tappoi kaiken hiukankin notkopaikoista. Noiden lisäksi oli ongelmaa saada pysymään pystyssä niitä jotka vielä joinkuin hengissä hallasta selvisivät. Sitten taimien mustakoro puhkesi ”kukkaan” ja teki rumaa jälkeä vähän koko ensierässä. Näkyy hyvin vieläkin. Ei tuolta pohjalta saa kunnon puustoa aikaan loitsuillakaan mutta silti siellä on yllättävää kyllä kattava puusto. Ja ne uudesti istutetut ovat sitten vielä muutaman vuoden nuorempina kasvussa perässä. Mutta paljon parempilaatuisina. Niiden mukaan kerkeämistä kannattaa varrota. Noita mainosjuttujahan silloin tehtiin ja suuria lukuja oli loihdittu. Teoriassa niin, käytännössä ei mitään mahdollisuuksia. Mutta mielenkiintoinen ja pitkä tarina koko haavan kasvatus ja sitä piisaa kyllä minun loppuiäkseni. Monen lukijankin loppuiäksi. Älkää silti masentuko.

    Näätä

    Rakkaalla lapsella on monta nimeä: jättöraiskio, jätemetsä, loppuun kaluttu metsä. Yleinen tuntuu olevan huoli siitä, että näille ei löydy sijoittajia, jotka olisivat valmiit niitä hankkimaan ja niitä uudistamaan. Silti hehkutetaan sitä, että kuinka hakkuun jälkeen on kannattavaa lyödä taimia pystyyn sinne omaan metsään. Havaitseeko joku muu tässä ristiriitaa?

     

    Reima Ranta

    Alta raivasin tänään vähän turhankin rehevälle maalle uudistettua männikköä koivunvesoista toista harvennusta varten. Alla jo melko taaja kuusentaimikko jotka säästin, elleivät olleet aivan männynrunkojen tyvellä.

    Nyt harvennetaan männikkö laaturunkoasentoon ja kasvatetaan kahta metsää päälletysten. Jos hirvet estävät männikön uudistamisen, niin se on todella monessa suhteessa ISO ongelma. Järkevästi toimien voidaan saada sopivassa kohteessa  2 – 3 puusatoa yhdellä uudistamisella.

    Takavuosina suosittiin mäntyä ja sitä uudistettiin liiankin reheville kasvupaikoille. Nyt sitä voi sentään hyödyntää otollisissa kohteissa.

    oksapuu

    Heh, kait Reima on rahaa sijoittanut muuallekkin kuin metsään…

    Metsästä on tullut sellainen rahan parkkipaikka kun käyttötilin tuotto on se pyöreä nolla. Pikkuisen kun panostaa siihen metsänhoitoon niin kyllä se sen nollakoron voitaa juu…

    Päivän lööppi taisi olla että pankkitileillä makaa Suomessa nyt 100k€ kertaa jotain rahaa tyhjänpanttina…

    Reima Ranta

    Ei Näätä pöljät mitään havaitse. Lahko mikä lahko, eikä niiden periaatteilla mitään järjellistä selitystä tarvitse olla.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 544)