Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Näätä

    On niillä Visakallo sellainen yhtymäkohta, että niin vuokrasääntelyssä että metsänhoidon määrittelyssä tarvitaan valtiolta suurempaa roolia ja se nyt ei ainakaan markkinatalouteen kuulu.

     

     

    Näätä

    Kumpi on kansantaloudelle parempi; se että metsänomistaja harjoittaa mainitsemaanne kestävää metsätaloutta (mikä lienee puuntuotannon maksimointia) vai se, että metsänomistaja toimii tavalla, millä saavutetaan 10 % vuosituotto?

    Kuka seuraavassa ketjussa mielestänne häviää? Eikö tässä kaikki voita?
    – Metsänomistaja myy metsänsä rahastolle ”ylihintaan”
    – Rahaston omistajat ovat tyytyväisiä saatuun tuottoon
    – Rahasto myy metsän uudelle omistajalle, joka on tyytyväinen kauppahintaan

    Visakallo Visakallo

    Ei Näätä häviäkään, jos ketju toteutuu loppuun asti, mutta onko siitä takeita, että näin myös käy? Jätemetsät ajautuvat vähitellen konkurssipesien haltuun, eikä lopuunkaluttuja ja hoitamattomia metsiä huoli siinä kunnossa enää kukaan.

    Puuki

    Enpä usko että ainakaan nykyhinnoilla mitä metsistä maksetaan saadaan 10 %:n tuottoa muuten kuin väliaikaisesti ja/tai kikkailemalla tuloslaskelmissa .  Arvonnousua esim. metsärahastolle voidaan saada muutenkin aikaan kuin puuta myymällä.  Ja myymällä vähän aikaa paljon puuta , saadaan vuosituotto hyväksi.  Ehkä esittelemällä hyvät tuottoluvut , on  saatu myytyä metsiä eteenpäinkin hyvällä hinnalla.    Riskit on nykyään (matalan koron aikaan)  monella muulla alalla  isommat kuin metsässä joten hinnat kohoaa myös sen takia.  Tosin liian harvaksi harventaminen lisää metsänkasvatuksen riskiäkin, samoin esim. lämpenevät korjuuilmat.     Jos norm. tuotto olisi 10 %, ei isot firmatkaan olisi aikoinaan myyneet metsiään mm. yksityisille.   Se olisi riittänyt niillekin tuotoksi.  Normaali metsänkasvatuksella saatava ~ 3-5 % oli niille liian pieni .  Jk:lla ei saada sen parempia korkotuottoja kestävästi, vaikka jotkut saattaa niin väittääkin.

    Näätä

    Edelleen palaan siihen dilemmaan, että monen teidän mielestä valtion pitäisi ohjata sitä miten metsiä tulee käsitellä, mutta toisessa ketjussa olette kyllä aktiivisesti vaatimassa, että kenelläkään ei saa olla valtaa määrätä teidän metsien hoidosta jos puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, naapurin metsämaisemien suojelusta jne. Aika hassua!

    Kävin hiljattain metsätilalla, minkä aikanaan puustoisena ostin vapaalta markkinoilta. Hakkasin käytännössä kaiken myyntipuun pois ja lopputulos olisi varmasti  täyttänyt Visakallon määritelmän ”jätemetsästä”.  Myin maapohjan sellaisenaan pois, ilmaiseksi ei tarvinnut antaa (vielä ei ole myöskään tullut vastaan metsätilaa, jota kukaan ei huolisi). Havaitsin nyt, että uusi omistaja oli raivannut palstan kaikesta vesakosta ja istuttanut sinne havupuun taimet metsänhoitosuositusten mukaisesti. Lienee kyseinen henkilö ollut tyytyväinen kauppahintaan, kun on päättänyt lisää investoida rahaa palstaan. Jokainen taisi voittaa ainakin omasta mielestään? Tokihan sijoittamisessa aina on riskinsä ja joku voi hävitä rahaa. Tässä tapauksessa se en ollut minä. Toivottavasti tilan ostajakin tiesi mitä tekee.

    MaalaisSeppo

    Jätkä ei oikein ole ymmärtänyt Jessen metsäfilosofiaa. Haavikon kasvattaminen tiheässä antaa puuta vähintään (ehkä enemmänkin) kuin harva kasvatusasento. Tiheä kasvatusasento johtaa lyhyisiin hakkuväleihin, eli pieniä tilejä usein, mitä Jesse arvostaa. Suurempi tili tukkipuista tai koko tilan myynnistä tuo isomman tukon rahaa, minkä polttelua näpeissä Jesse suuressa viisaudessaan välttelee. Itseäkin tilan myynnistä tuleva suuri rahatukko arveluttaa, vaikka järkeväähän myynti olisi.

    Metät kunnossa!

    Näätä. Ei valtiovallan pidä puuttua tilanteeseen jos kokonaisuus pysyy hanskassa. Eli jos on niitä jotka ”imuroivat” = Näätä, ja niitä jotka työllään ”rahoittavat”= Näädältä tilan ostanut jolloin he keskenään kompensoivat sen, että luonnon tuotantokyky pidetään kunnossa ja näin ollen neitseellistä kuitutuotantoa pidetään kuitenkin maksimaalisesti yllä. Verotuloja syntyy ja joku muu kuin valtiovalta hoitaa kustannukset. Kyse on siitä, että jos jätemetsien määrä ylittää kysynnän ja toisaalta metsätalouden harrastamiseen ei yksityinen kuluttuja haluakaan enää investoida syntyy valtiolle tilanne jossa kannattaa muutama sata miljoonaa käyttää metsien uudistamisen tukemiseen….

    Jätkä

    MaalaisSeppo. Kukahan ei ole ymmärtänyt? jos Jeessillä olisi jäki pelannut, hän olisi istuttanut haapansa ohjeen mukaisesti, jolloin hän olisi jo vuosiaa sitten saanut livauttaa ensimmäisen sadon ja paljon järeämpänä ja terveempänä puuna. Hänellä olisi jo toinen kierto hyvässä vauhdissa.

    Jeessi ei sitä tajua, etkä näköjään sinäkään.

    metsänkasvattaja

    moni  metsäpalsta   vaihtaa   omistajaa  lyhyillä   aikaväleillä   hyvää  siinä  on  että  joku  vähemmän  rahaa  ajatteleva  ja  vastuullinen   sattuu  joskus  omistajaksi  ja  laittaa  palstan  kuntoon  avohakkuun  jäljiltä  odottamaan  seuraavaa  joka   korjaa   sadon

    jees h-valta

    Olen Jätkä täysin tehnyt ohjeen mukaan silloin ja olen täysin aikataulussa myös puuston järeyden suhteen. Ei kovin montaa haavikkoa varmasti alle kaksikymppisenä ole” lihoiksi ”pistetty. Vasta ensi vuosi alkaa olla aikataulun mukaista menoa ja siihen aletaan pikkuhiljaa kantaa ottaa. Mutta kun alla sattuu olemaan kolmekin avointa metsäkauppaa eli suoritusta vailla on minulla jopa varaa heittää vuosia haavalla eteenpäinkin. Jokatapuksessa sitä tuskin heti 2021 hakataan joten uskon että muutamaa lisävuotta saattaa pukata.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 544)