› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 6 7 8 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Aimo Jortikka 23.7.2020, 12:20

    UB metsähän sulki jo rahastonsa uusilta merkinnöiltä, kun rahaa virtasi sisään niin paljon, että kaikelle rahalle ei löytynyt enään metsää ostettavaksi järkevään hintaan. Rahaston koko jo 230 miljoonaa.

    pikkutukki 23.7.2020, 13:10

    Ei ole järkevää haikailla omiin touhuihin lisää lakeja ja rajoituksia vain sen takia , että muut eivät toimi järkevästi , eihän se estä itseä toimimasta järkevästi !

    MaalaisSeppo 23.7.2020, 13:46

    Mesäkaupoissahan maksetaan puukuutiolta reilut 40€. Rahastot vielä enemmän. Kyllä Jessen kannattaisi haavat myydä ko hinnalla. Ei rahastot tutki, mitä puita metsässä on.

    Jätkä puhuu järeistä haavoista. Eihän Jesse tukkipuita kasvata. Motteja kasvaa tiheämpi haavikko vähintään yhtä paljon kuin harva.

    MJO 23.7.2020, 13:53

    Metsälehden keskustelupalstan tuttu vasemmistosiipi haikailee edelleen metsälakia, missä rajoitetaan metsänomistajan oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan.

     

    Saman huomannut. Kovasti ollaan kieltämässä rahastojen yms. hakkuita, mutta auta armias, jos vihreä luonnonsuojelija yrittää tukkia palstalaisen tontille vaatimaan rajoituksia.

    Visakallo Visakallo 23.7.2020, 14:20

    Onko se vasemmistolaisuutta, jos ollaan huolissaan lainsäädännöstä johtuvasta kestävän metsätalouden vaarantumisesta? Suomen metsät on jo kerran jouduttu kunnostamaan yhteiskunnan varoin, ja nyt ollaan uudelleen sitä kohti menossa.

    Puuki 23.7.2020, 14:33

    Noinhan se on kuten Vk edellä kertoo.  Ei metsälain päivittämisessä olisi kyse lopettaa mo:en vapautta sen enempää kuin se olisi järkevän mh:n kannalta aiheellista. Ei olisi tarvetta mitään entisen lyhyen ajan taimikon luontipakkoa luoda eikä MK:n miesten taimimäärien ja-pituuksien  mittatikun kanssa syynäämistä yms.    Huonoin vaihtoehto metsälain muutoksessa olisi muutamien ajama avohakkuukielto ja sen päälle ehkä vielä jk:n julistaminen ainoaksi hyväksytyksi menetelmäksi muka luonnonsuojelun nimissä.

    Tietysti jossain määrin etuahan siitä  voi olla metsiensä hyvin hoitaville , jos osa porukasta jättää metsänsä hoitamatta, saa valmiit leimikot paremmin kaupaksi.   Ainut ongelma on se entinen  ; harvennusten kallistuvat korjuukulut tulee osin kaikkien mo:en maksettaviksi entistä heikompien kantohintojen kautta.

    Jätkä 23.7.2020, 15:22

    MaalaisSeppo:”Jätkä puhuu järeistä haavoista. Eihän Jesse tukkipuita kasvata. Motteja kasvaa tiheämpi haavikko vähintään yhtä paljon kuin harva.”

    Et ole huomannut, että Jeessi etsii ja kerskuu löytäneensäkin läheltä sahaajan, joka olisi halukas ostamaan hyvälaatuista Haapaa.

    Tietyllä haitarilla runkoluvusta riippumatta hehtaari kasvaa saman verran puuta / vuodessa.

    Se vaan on Fakta homma. Käytännössä: jos hybridihaapaa aikoo tuottaa ja sen istutusmäärä on vaikka 1200 kpl / ha. tarkoittaa se sitä, että jos tavoitellaan tuottaa vain hybridihaapaa, niin paras tulos saadaan istuttamalla taimia 1200 kpl / ha.

    Silloin puut käyttävät koko sn eväspaketin, joka maaperässä on, eikä ne kärsi ravinteiden puutteesta, vaan kasvavat kahden sentin paksuisia vuosirenkaita.

    Joku Mopokuski voisi kertoa, mikä ero on esim puunkorjuun tehossa, kun keskikoko on kaksi kiintoa, verrattuna riuku-haavikkoon, jossa keskikoko on vain 500 litraa ( 0,5 kiintoa)

    Näätä 23.7.2020, 15:44

    Visakallo, kenen mielestäsi pitää maksaa mainitsemasi kestävän metsätalouden turvaaminen?

    Moni myös kaipaa asuntoihin vuokrasääntelyä. Kaipaatteko Puuki ja Visakallo myös tätä?

     

    Visakallo Visakallo 23.7.2020, 15:57

    Omistajan kuuluu huolehtia niin metsän kuin vuora-asunnonkin kunnossa pysymisestä.

    Vuokrasääntelyllä ja kestävällä metsätaloudella ei tosin taida olla yhtymäkohtaa.

    Metät kunnossa! 23.7.2020, 16:24

    Kestävä metsätalous on pitkässä juoksussa kansantaloudellinen kysymys. Käsitellään metsiä miten tahansa isossa kuvassa näkymä muuttuu vasta vuosikymmenien kuluttua.

    Voiton maksimointi on luonnollinen tavoite enkä ymmärrä ”pyyntöä” miksi esim. metsätila pitäisi myydä jollekin muulle kuin korkeimman tarjouksen jättäneelle.

    Pyramidihuijaus on liian kova sana osalle metsärahastoja, mutta silloin kun hakattava loppuu toiminta on ajettu maaliin ja on aika siirtyä toisiin tiloihin. Jos ei sellaisia ole on viimeiseksi liittyneillä kohtalona tappiosijoitus (ellei sitten myynti onnistu taholle joka laskee odotusarvot taas eri taulukon avulla…..)

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 6 7 8 … 53 54 55