Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Timppa

    Kyllä on parempi vain pysyä työn syrjässä kiinni eikä haalia sijoitusvoittoja.  Muuten voi käydä kuten entisille rakennusliikkeiden omistajille, joille firmansa myytyään tuli ensin tenniskyynärpää, sitten alkoholismi ja lopulta avioero.

    jees h-valta

    Kyllähän se hetken lämmittää kun housuun pissii. Noin voisi sanoa MaalaisSeppon ohjeista. Kyllä muutama haapatili aina metsän pohjineen myynnin voittaa. Nytkin todella vuodenvaihteessa viritellään oikeaa ensimmäistä haapakauppaa ja jos myisin pohjineen se olisi siinä sitten. Kun vain tavaraa myymällä saan vielä ehkä samalta alalta seuraavankin tilin. Puhutaan senverran nopeakasvuisesta puusta kuitenkin. Se olisikin sitten jo kolmas päätehakkuu sanoilta pohjilta paikoitellen. Kyllä siitä voi sanoa tuottoa tulleen. (Yksi kuusikko päätehakkuu, kaksi haavikkoa päätehakkuu.) Toki voin kuupahtaa sitä ennen mutta normaalisti teoriassa mahdollista. Jos perustan liikkeen en sitäkään heti ensimmäiselle asiakkaalle ala kalusteineen tyrkyttää.

    MaalaisSeppo

    Toisille sopii pienet tilit tasaiseen tahtiin, niin ei tule tehtyä hätiköityjä ”sijoituksia”, kuten edellä kuvasin.

    Itsekin, jos rahamielessä toimisin järkevästi, niin möisin tilani nyt pois. Markkinoille lykätään nyt elvytysmielessä niin paljon halpaa rahaa, jolle ei tahdo löytyä sopivia kohteita – kohtuullisesti tuottavien kiinteistöjen hinta on tapissa.

    Toisaalta jotakin on askarteltava, metsähommia siis, niin pysyy mieli ja keho kunnossa.

    Jätkä

    Jokin on Jeessin haapojen kasvatuksessa mennyt pieleen, kun ne ovat jo parikymmentä vuotta kasvaneet ja kuitenkin vasta hilkun kilkun 20 senttisiä rinnantasalta. ohjeen mukaan Hybridien päätehakkuu pitäisi tehdä parikymppisinäja kasvuvauhti OIKEASSA TIHEYDESSÄ ollut paksuutta kaksi cm / vuosi. Eli niiden pitäisi lähennellä 40 sentin läpimittaa D 1,3 :ssa.

    Toivotaan nyt kuitenkin, että seuraavan sukupolven haavikko harvennettaisiin oikeisiin lukemiin, ettei tulisi samaa virhettä uudestaan.

    jees h-valta

    Itsehän olet aina toitottamassa että hehtaarin kasvu on aina vakio joten aivan sama kasvaako taajassa vai harvassa, sama määrä siellä puuta on kuitenkin. Ja se on kyllä nyt RIITTÄVÄN järeää ollakseen kaupan kohde. Vaikka onkin periaatteessa vasta yhdeksäntoista kasvuvuotta takana. Minä lasken vanhan säännön mukaan ja tiputan istutusvuoden pois.

    Näätä

    Metsälehden keskustelupalstan tuttu vasemmistosiipi haikailee edelleen metsälakia, missä rajoitetaan metsänomistajan oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Huomaakohan tämä porukka ristiriitaa siihen keskusteluun mitä käydään keskusteluketjussa ”Mökkiläisen metsämaisema”? Niiden viestien mukaan naapuri ei saisi rajoittaa omassa metsässä toimintaa, mutta auta armias, jos metsänomistaja omasta tahdostaan haluaisi hakata metsän ”liian voimakkaasti” tai ”liian nuorena”.

    Jos metsänsä rahastolle myyvä on tyytyväinen ja rahaston omistajat ovat tyytyväisiä, niin miksi toiminta nähdään näin negatiivisena?

    TTL

    Sijoittajan näkökulmasta metsärahasto on ainakin ollut suhteellisen järkevä sijoituskohde, jos lähtökohtana on vaivattomuus, pieni riski ja kohtuullinen tuotto. Alle 50000 euron summia on varmasti yli viideksi vuodeksi järkevämpi sijoittaa rahastoon kuin metsään. Siis puhtaasti tuoton kannalta, ei puuhastelun.

    Metsärahastoille nyt kuitenkin on jo tullut suuruuden ongelma Suomen markkinoilla. Kun metsän hinta on kallistunut, ovat monet suomalaisetkin rahastot alkaneet hankkia metsää Balttiasta, lähinnä Virosta. Odotusarvotuotot ovat siellä kovempia.

    Suomalaisilla makoilee pankkitileillä rahaa 100 miljardia. Nykyisellä hintatasolla tämä olisi metsänä noin 20-30 miljoonaa hehtaaria eli kaikki Suomen metsät. Metsärahastoihin tehdyt sijoitukset ovat tähänkin verrattuna olleet vielä aika pieniä kuten Liljeroos kertoi. Kuitenkin jo muutamien kymmenien miljoonien tulo metsätilakauppaan on nostanut hintoja paljon.

    mehtäukko

    Näätälle tarkennuksena. Jos mo on millään muotoa käyttänyt yhteiskunnan varoja (esim. Kemera) metsätalouteensa, siinä menee yksi raja tolskaukseen.

    Jos kaikki on omalla hiellä maksettuja, jäljelle jää omatunto tai tosi rahan tarve ampua lypsävä lehmä…

    Näätä

    UB myi hiljattain yhden metsärahastonsa ulkomaille. UB:n ilmoituksen mukaan maksetun kauppahinnan perusteella rahaston todellinen vuotuinen tuotto (IRR) koko sijoitusajalle oli 10,4 %.

    Tälläkin palstalla aika harva pääsee metsäomaisuudellaan tämmöisiin tuottoihin, vaikka kuinka noudattaisi voimassa olevia metsänhoitosuosituksia.

    MHY:n henkilön alkuperäinen kirjoitus on huvittava. Kirjoittaja ei tunnu tietävän mikä MHY:n tehtävä on. Eikö MHY:n tehtävä ole avustaa metsänomistajia saavuttamaan tavoitteensa. Monelle meistä sitä onnistumista mitataan sijoitukselle saatavalla tuotolla.

    mehtäukko

    Myhistyksestä puheen ollen. Monen monessa asiassa puljulla on omat etunsa, puuhastelunsa ja ennen jäsenmaksu pakollisena pää-osissa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 544)