› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 544)
1 2 3 4 5 6 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Hannu Liljeroos 22.7.2020, 10:13

    Sijoitusrahastolakia rukattiin samaan aikaan kun UPM aloitti metsiensä myynnin. Sattumaako? Näin saatiin myytyä Kainuun metsät isoissa erissä sijoittajille. Toki joukossa oli paljon muitakin ostajia.

    Tavallinen rahastosijoittaja lienee henkilö, joka ei halua sijoittaa riskipitoisiiin osakerahastoihin. Metsärahasto on uusi, vaivaton ja vähäriskinen sijoitusmuoto. Metsärahastoihin virtaa lähinnä suomalaisten säästäjien varoja.

    Tänä vuonna suomalaiset metsärahastot OP, FIM, UB ja ruotsalainen Silvestica GFF  ostavat seurantani mukaan metsää noin 40 me:lla eli noin 12 000 ha. Se tekisi 20 vuodessa yhteensä noin 240 000 ha, mikä on reilun prosentin Suomen metsämaan alasta. Esim. yhteismetsien ala on nyt noin 700 000 ha.

    Lisäksi merkittävä iso ostaja on Forest Holding Finland I Ky. Se sijoittaa metsiin tietääkseni merimiesten eläkekassan varoja.

    Sastamalassa tänä vuonna tehdyssä ja viestiketjussa mainitussa kaupassa ostaja oli tamperelainen yritys (rahoitus- ja luottotoiminta), ei siis sijoitusrahasto. Hintapyyntö oli 195 000 e ja kauppahinta huimat 331 999 e.

    Seurantani mukaan metsärahastot ovat tänä vuonna maksaneet ostoistaan keskimäärin yleistä hintatasoa vastaavasti. Ne eivät ole siis mitään hintahäiriköitä. Rahastojen ostot keskittyvät hintatasoltaan maltillisimpiin maakuntiin.

    Yleinen käsitys näyttää olevan, että sijoittajat hakkaavat metsänsä keskenkasvuisina. Metsänhoitosuositusten mukaan Väli-Suomessa mäntyvaltaiset puustot kannattaa uudistaa keskiläpimitan ollessa 22-24 cm boniteetista riippuen. Käytännössä hoidettu männikkö on tällöin noin 60 vuotta vanhaa.

    Olen kiertänyt kymmeniä metsärahastojen ostamia ja hakkaamia tiloja tänäkin vuonna eri puolilla Etelä-Suomea. Muutamilla tiloilla on tehty myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Osa niistä on näyttänyt hyviltä, osa ei. Yleinen havaintoni on ollut se, että harvennukset on tehty paikoin kovin voimakkaina. Samaa vikaa esiintyy yleisesti myös yksityisten mailla.

     

    Panu 22.7.2020, 10:36

    Sijoittajan tulee laskea sijoitetun pääoman tuottoa mikä jostain syystä näyttää olevan hyvin harvinaista metsätaloudessa. Rahastot kuitenkin tulevat sijoitusmaailmasta ja ymmärtävät tämän.

    Kun 100 m3/ha kasvaa 200 m3/ha tasolle niin puumäärä kasvaa siis 100% ja arvo todennäköisesti huomattavasti enemmän kun kuitua muuttuu tukiksi.

    Jos tuo 200 m3/ha kasvatetaan samassa ajassa 300 m3/ha tasolle niin puumäärä kasvaa enää 50% ja arvokasvu% on pienempi, koska kuitu -> tukki muutosta ei enää tapahdu yhtä paljon. Sijoitetun pääoman tuotto on siis huomattavasti heikompi kuin 100 -> 200 m3/ha kasvatuksessa.

    Sijoitetun pääoman tuotto ei voi olla korkea jos pääomaa on paljon kiinni / ha. Tästä kirjoitti myös Jyrki Ketola viimeisimmässä Metsälehti Makasiinissa.

     

    metsänkasvattaja 22.7.2020, 14:01

    kovin  ovat  pieniä  nuo  22-24  cm  rungot   tilavuus  ehkä  noin 500  l   paras kasvuaika  olisi  edessä  mutta kun  sijoittaja  ei  malta  odottaa  vaan  pitäisi  saada  heti  sijoittamiaan  rahojaan  takaisin  liekö  unohtanut  että  metsäsijoitus  on  pitkäjännitteistä  touhua  kovin  on pielessä   että  laki  mahdollistaa  tämän

    Gla 22.7.2020, 14:17

    Jollei ymmärrä toisen tekstiä, ei sen pitäisi ottaa noin koville.

    Jokohan olisi Metsälehden aika antaa Jätkälle ikuinen porttikielto täysin luokattomasta käytöksestä vai mikä on motiivina sietää tällaista lehden sivuilla?

     

     

    Miikkam 22.7.2020, 14:43

    Rk 22cm männystä on 2 tukkia tiukassa 18 cm latvaläpimitalla.

    Kurki 22.7.2020, 15:33

    Rk 22cm männystä on 2 tukkia tiukassa 18 cm latvaläpimitalla.

    Eihän tietenkään noilla mitoilla, kesk.lp 22..25cm, kaikki puut ole vielä kasvaneet tukkipuiksi, vaan parhaiten kasvaneet jotain puolet. Eikähän kaikki tukkikokoisetkaan ole laadun heikkouden ja pienuuden vuoksi kuin osin tukkia. Mitä puita sieltä sitten hakataan 100 m3? Suoritetaanko kuten oikein olisi laatuharvennus, jossa se tukkisaanto ei voi olla korkea? Vai hakataanko tavoitteena paljon tukkia?

    Jos jälkimmäinen, ollaan sitten jk:ssa ja puhtaiden männiköiden osalta harsinnassa.

    jees h-valta 22.7.2020, 19:16

    Tästä keskustelusta en saanut kiinni Jätkän kommenttia mihin ilmeisesti Glan kommentti perustuu. Lie ilmeisesti poistettu. Jota ei sovi kummeksua. Olen vain sitä mieltä omistakin toimista että kahden tukin puiden metsääkin voi vaikka päätehakata, ei se huono talousajattelu sekään ole.

    Jätkä 22.7.2020, 21:53

    Pitänee vääntää rautalangasta. Sijoittaja ostaa ammattitaidolla perustetun viljelymetsän, jossa on hyvälaatuisia nuoria puita 2000 kpl/ha. Puiden keskikoko on siinä vaiheessa 50 litraa. Annettuaaan sijoituksensa kasvaa kymmenen vuotta, niiden keskikoko on 100 litraa, eli puupääoma on kasvanut 100 %.

    Ahne hätähoususijoittaja tekee avohakkuun, koska seuraavana kymmenvuotiskauten puupäoma lisääntyisi vain 50 %. taitavana myyjänä hän myisi puut kahden tukin puina, joista ostaja tosin ei saisi kuin korkeintaan parruja.

    Toinen sijoittaja tekisi tässä vaiheessa harvennuksen, jossa kertymä voisi olla 100 kiintoa /ha. jäljelle jäisi toinen sata kiintoa 1000 :ssa rungossa, joiden kasvukyky olisi edelleen kova. Nämä puut kasvaisivat taas kymmenessä vuodessa 100 %:n lisäkasvun. Nyt olisikin jo tukkia myytävänä, ehkä jopa kahdenkin tukin puita.

    Myydään puolet rungoista, jolloin jäljelle jää 500 r / ha. kasvatetaan niitä kymmenen vuotta ja taas on puumäärä tuplautunut ja kaikki rungot ovat kolmen tukin puita.  SITTEN TEHDÄÄN AVOHAKKUU.

    Näin tehdään, jos pankinjohtaja ei hätyyttele vekselien kanssa.

    jees h-valta 22.7.2020, 22:20

    Luuleeko herra-Tappio ettei rahaa muuten tarvita kuin pankinjohtajan rauhaa turvaamaan? Oletusarvona sanoisin että rahan voi aivan hyvin ottaa talteen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Olkoonkin että ketjua voidaan pyörittää vielä lisätienaukseen mutta ihmisen oma aikajänne vastaan metsän jänne on parempi käyttää rahaa kuin makuuttaa. Metsä on tavallaan samanlainen kuin pankkikin, antaa hyvin köykäisen koron lisävuosista kasvatuksessa. Omaisuuteen muissa kohteissa sitomalla voi kapitaalin kerryttää aivan mallikkaasti. Vaikka Metsä-Groupin osakkeiden lisäosuuksilla. Tai monellakin muulla tavalla. Vaikka satsaamalla omaan hyvinvointiin mieluummin aiemmin kuin liian myöhään.

    MaalaisSeppo 22.7.2020, 22:45

    Jesse ajattelee, ettei metsästä saa rahaa kuin puuta myymällä. Hänelläkin on useampi tila. Metsätilojen hintahan on noussut hurjasti. Metsärahastojen hinnoilla ehkä enemmän kuin osakkeiden. Kyllä Jessenkin kannattaisi joku tila myydä. Saa paremman tuoton kuin haapakaupoilla.

    Voi olla, että Jesselle kävisi samoin, kun eräälle tutulle 1960-luvulla. Ajeli ooppelilla ja osti lisäksi mossen. Kylän miehet ihmettelivät – hän vastasi sijoittaneen rahojaan.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 544)
1 2 3 4 5 6 … 53 54 55