Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Tolopainen

    Keskisuuri saha hävisi tarjouskilpailun. Vain kuitupuusta tarjosi hiukan enemmän kuin suuryhtiö. Käytännössä kolme suurta yhtiötä määräävät markkinahinnat.

    MJO

    Minkä takia kartellikäräjät oli?

    Suuret puunostajat yrittivät tolopaisen määrittämälle väärälle tontille, eli määräämään hinnat. Laki kieltää tolopainen ostajien yhdessä tuumin määräämään hinnat.

    A.Jalkanen
    Visakallo

    Tolopainen:”Ei taida kasvatusmallit perustua tutkimustietoon, vaan perinnetietoon. Lisäksi kuiduttava teollisuus haluaa halpaa kuitua, joka tietenkin huomioidaan valtion antamissa kasvatusmalleissa.”

    Olen noudattanut juuri noita kasvatusmalleja, ja päässyt kiertoaikaiseen 80% tukkiosuuteen. (Päätehakkuussa 90%) Tolopainenkin olisi päässyt ehkä samaan, jos siellä olisi samoja kasvatusmalleja noudatettu. Miten siellä metsiä hoidettiin ennen Tolopaista?

    A.Jalkanen

    AI hitsi tätä lukihäiriötä! Tolopainen kirjoitti todellakin kasvatusmalleista eikä kasvumalleista, joista itse kirjoitin vastauksessani. Toisaalta, tutkimustietoon ne kasvatusmallitkin pohjaavat – paitsi että peitteisen mallin tiedot täsmentyvät vielä. Kasvatusmalli on nykyisin ”vapaa kasvatus”- kaikki käy! ?

    Puuki

    Harvennusmalleilla pyritään puiden sopivaan tilajärjestykseen ja tiheyteeen, samalla  pyritään  tasoittamaan puuston pituusvaihtelua. Niissähän on aika väljät tilanteen mukaan vaihtelevat PPA- tai runkolukurajat  lakirajoihin asti ainakin ( ne on  hyvin alhaalla entisiin verrattuna) .  Taimikoiden tiheyssuosituksetkin on lakirajaan asti melko vapaavalintaiset. Suositellut taimikoiden tiheydet saattaa sopia joskus paremmin ”entiseen aikaan” kuin nykyaikaan , kun puutavaralajien hintaerot on muuttuneet ja kasvatuskulut kasvaneet suhteessa kantohintoihin. Aika hyvin menee keskimäärin , jos tekee harvennusmallien mukaan hakkuut.  On ne joskus tutkineet eri puulajien  kasvupaikkoille sopivat tiheydet jotka on kompromissejä uudistuskulujen ,korjuukulujen ja puiden selviytymisen ja kantorahatulojen suhteen.  Hintaerot on vain muuttuneet joten ihan yksyhteen ei aina  mene mallien kanssa , ja onhan niitä muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä aina olemassa , mm. luonnontuhovaara hirvialueilla ja tuulisilla paikoilla.

    Eniten puuta /kiertoaika metsä kasvaa, jos harvennukset tehtäsiin varovasti ja tavallista useammin ilman suurempia korjuuvaurioita ( ei ole muuten mahdollista, kuin ehkä  jollain omatoimisella harrastuspohjalta tekevällä innokkaalla manulla). Biomassaa metsä kasvaa eniten , jos jätetään kokonaan käsittelemättä   viljelyn/th:n jälkeen   mutta silloin suuri osa puusta menee hukkaan pikkulahopuuna itseharvenemisen takia (ja co2:a  haihtuu ilmoille) jo ennen norm. kiertoajan päättymistä.  Taimikoiden jättäminen oman onnensa nojaan ja harvennusrästien synnyttäminen ei ole mitään luonnonmukaista metsänhoitoa vaikka jotkut niin joskus esittääkin ”mediapelissä” .

    mehtäukko

    Kyllä noin. Aikoinaan Metlan tutkimus antoi 40% luonnonpoistumat, jos ihminen pöljyyttään laiminlöi kirveen heiluttelut. Tappio on myös melkoinen jos aina mh-työt suoritetaan rankasti myöhässä. Nurin kurin tehdessä palaa rahaa, työpanosta ja aikaa tuhottomasti.

    Sitä tuota taustaa vasten jonkin selitettävän syyn takia kuitupinosta pilkottava tukkipaksuinen pölkynpätkä on aiheuttanut käsittämättömiä myrskyjä vesilasissa.

    Visakallo

    Tuntuu aivan uskonattomalta, että suomalaisessa metsänhoidossa, joka on yksi parhaiten tutkittua ja dokumentoitua koko maailmassa, on niin paljon vallalla uskomushoitoja ja täyttä hölynpölyä. Ajatelkaapa, jos lääkärinne alkaisi vastaavalla tavalla höpöttelemään teille aivan puuta heinää siinä vaiheessa, kun olisitte avun tarpeessa!

    Haba

    Hankkiudu hoitoon pikaisesti, höpötyksesi jo tiedetään. Kerro sitten kun on jotain uutta kerrottavaa.

    Gla

    Ehkä huono aasinsilta, mutta jotenkin tuli tämä artikkeli mieleen tuosta Visakallon kommentista:

    tekniikanmaailma.fi/tutkimus-selvitti-millaiset-ominaisuudet-yhdistavat-rokotekriittisia-pikkulasten-vanhempia-samat-piirteet-ovat-yhteydessa-vaihtoehtoishoitojen-kayttoon/

    Näennäisesti hyvät ajat antaa pelivaraa kaikelle tällaiselle. Vielä viisi vuotta sitten löytyi sitäkin porukkaa, joiden mielestä puolustusvoimien määrärahoja pitää leikata, kun kriisit hoidetaan neuvottelemalla. Putinin retki Ukrainaan vaiensi tämän porukan. Korona puolestaan lopetti tarpeen kyseenalaista vessapaperin valmistamisen suomalaisesta puusta jne. Sääli, että kovin syvällä pitää käydä, jotta järki otetaan käteen.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 544)