Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • MJO

    Vastaa sinä, kun tunnut tietävän ainoana.

    Mikset ole lukenut? Etkö ole kiinnostunut lähestymään asiaa toisesta näkökulmasta?

    mehtäukko

    Mehtäukko tunnustaa lukeneensa Jouko Juurikkalan ko. kirjan ja kahteen kertaan. Samaten M Kärkkäisen opuksia ja istunut hänen esitelmissään. Ovat niin täyttä asiaa käytännön metsätilan kehittämisestä kuin olla voi. Siis juuri käytännön,sillä ei siinä jouda potkiutumaan aisan yli ”muihin tuottaviin sijoituksiin”…

    A.Jalkanen

    Matti Kärkkäinen on melko ylittämätön puuntuottaja; hänellä kun on ne molemmat, sekä tutkimustiedon että käytännön hallinta näpeissä.

    Gla

    Reima, en koskaan ole kyseenalaistanut Tahvosen osaamista. Kyse on siitä, että spekuloi lähtöarvot sopiviksi. Tahvonen ei milloinkaan ole väittänyt, että hänen lähtöarvot olisivat oikeat. Ellei ymmärrä lähtöarvojen merkitystä ja väittää metsätalouden olevan puhdasta matematiikkaa, on täysin tuuliajolla ja ehkä silloin keskustelukin tuntuu ala-arvoiselta.

    Oletko eri mieltä?

    A.Jalkanen

    Oletteko lukeneet Markku Remeksen analyysin ja miten kommentoitte sitä?

    Se on luettavissa blogissani, heti aloitussivulla toisena, laitettu esille 22.2.2020.

    http://metsanomistaja.blogspot.com

    En osaa laittaa tänne kuvia, siksi linkki. Klikkaa kuvaa ja suurenna!

    MJO

    Tuhoja ei synny, hakkuu vaurioita ei synny, jatkuvassa kasvatuksessa ei hoitokuluja. Taimia siis syntyy tarpeellinen määrä ja vain tarpeellinen määrä kauttaaltaan. Tietysti omatoiminen uudistaminen ja taimikonhoidot maksaa. Tuossa omatoiminen metsänomistaja saa melko mojovat tuntiliksat verottomina. Niin sanotusti työllistää itsensä.

    Kaikesta näistä huolimatta. Jaksollinen on tuottoisampaa.

    Mitäpä sitten, kun iskee sieni, kirjanpainaja, myrskyt yms.. Uskoisin jk-metsän olevan altiimpi myrskytuhoille.  Vakuutus korvaa tuhoutuneet kuutiot, joita on aika vähän jk-metsässä. Yleensä alle 100m3/ha? Tämän jälkeen tuleekin ne uudistuskulut. Tai niitä vakuutuskulujahan ei ole, kun ei ole tuhojakaan

    Puuki

    Jk:n metsissä on laskelmissa yleensä oletuksena, että kehityskelpoinen taimikko (yli 1,3 mpit.) on jo valmiina. Muuten ei ”tule pakettia” laskelmasta.  Kun luontaisen alikasvoskuusikon kasvu 10 cm pituisista–> 1,3 m:iin) kestää keskimäärin 42 vuotta esim. erään jk:n kestokoealatutkimuksenkin mukaan, niin miten se toimisi käytännössä kunnolla ”paljaalta maalta” aloitettaessa.  Hoitokuluja tulee varmasti jossain välissä kiertoaikaa myös jk:n metsissä, jos on tarkoitus kasvattaa metsää myös talousmielessä eikä vain maiseman takia.   Tahvonen hallitsee varmasti matematiikan  ja yhtälöt mutta ei pelkästään yleisen NNA-laskennan ja matematiikan avulla voi arvioida kovin hyvin  jonkin tietyn kohteen tilannetta .

    Visakallo

    En tiedä Reiman vaikuttimia, mutta melko voimakkain sanankääntein hän muita palstalaisia täällä kritisoi. Keskustelu on nyt ollut Reiman mielestä jopa ala-arvoista! Oletin Reiman perustavan metsätaloutta koskevat mielipiteensä puhtaasti matematiikkaan, mutta kysymys oli sittenkin uskonkappaleesta. Kuten näimme, Olli Tahvosen oppeja ei saa täällä kukaan kritisoida, ei edes Ollin itsensä luvalla. Sen Reima teki meille harvinaisen selväksi!

    mehtäukko

    Remeksen juttuhan kuvastaa todellisuutta. Noin kolmanneksen parempi tasa-ikäisen tuotto, riskien hallinta ja selväpiirteinen menetelmä ei aiheuta kummia muutoksia mopon ohjaukseen. Ilmastonkin suhteen parempi.

    Perinteisen taimikonhoidon numerotkin olivat kohdillaan. Joku esitti propagandassaan 2-3 kertaisia lukemia…

    Anton Chigurh

    Remes lähtee hyvin varovaisesti liikkeelle: ensiharvennus 35-vuotiaana, toinen harvennus 45-vuotiaaseen puustoon.

    Tässä minulla on metsätaloussuunnitelman mukaan kuivahkolla kankaalla kasvava männikkö, joka on istutettu 1991 naveromättäisiin, loivaan rinteeseen. Lukijoiden kuvista löytyy kuvia toisesta harvennuksesta vuodelta 2015, jolloin saanto oli rapia 100 kiintoa. Kolmas harvennus oli männä talvena (2020), joka tuotti rapian 60 kiintoa. Siis 29 vuotta istutuksesta. Ensiharvennus mukaan luettuna tähän mennessä hakattu 260 kiintoa/ha.

    Kuopion korkeudella.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 544)