› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 41 42 43 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 17.8.2020, 22:13

    Habahan onkin fiksumpi kuin on tähän asti antanut meille ymmärtää!

    Tolopainen 18.8.2020, 04:51

    Lopputulos voi hyvistä pyrkimyksistä huolimatta olla hieskoivikko. Näin joskus vain pääsee käymään. Jos omistaja vaihtuu eikä kukaan käy palstalla kymmeniin vuosiin. Kaikenlaista on nähty tapahtuvan pyytämättä ja yllättäen, kun viikatemiehen työkalu heilahtaa. Kannattaa pitää nuppi alhaalla, pyyhkäsee heti, jos saa tilaisuuden.

    mehtäukko 18.8.2020, 05:26

    On lähes turhaa ja tyhmää alkaa ”metsätalousyrittelijäksi”, jos sen ominaisperusteiden selvitykseen ei ole kiinnostusta. Samoin on parasta olla sotkeutumatta pörssi-osakkeisiin. Tai asuntosijoitukset ovat tuulen vietäviä, ellei hallita sen vaatimia koukeroita.

    Ensinmainitussa luonnonoloja ja kasvun mahdollisuuksia ymmärtäen oikeat toimenpiteet vetävät, osa jää ”mutuksi”. Siinä on yksi ”suola” mielenkiintoon.

    jees h-valta 18.8.2020, 06:47

    Toloppa on oikeassa kyllä. Hieskoivikko saattaa tulla pyytämättä ja yllättäen, mutta usein syyllinen on kuitenkin hirvi joka on syönyt ne muut vaihtoehdot. Mutta onneksi luonto antaa sentään jotain jolla täydennys saadaan. Tottahan omistuspohja yms. unohdukset ovat merkittävä syy mutta myös suola jolla seuraava riehuja saa suurimman makeanhimonsa tyydyttää. Luontohan kiittää unohtajia.

    Jovain 18.8.2020, 07:47

    Onnittelut vaan Haballe kirstun vartijalle, saa kieriskellä rahassa kuin Roope Ankka. Ei siinä auta pörssit eikä tallintakuset, rahaa sitä vaan tulee ja saa elättää jopa itsensä.

    Puuki 18.8.2020, 09:53

    Paljastan salaisuuden. Laitoin istutusmäntyä laikkumätästetylle mt-kankaalle laskematta yhtään numeroa. Päätös perustui lukijoiden kuvissa olevaan lahopuupinoon ja heinittyvään maaperään. Ainoa vaihtoehto oli antaa taimettua luontaisesti hieskoivulle, mutta en nyt halunnut sellaista metsää.

    Oikea vai väärä päätös?

    Teit siis riskisijoituksen. Se on yleistä, että suuremman riskin ottajalla on mahdollisuus suurempaan voittoon ja tietysti -tappioonkin kuin pienen riskin ottajalla.  Se ei ihan suoraan päde esim. metsänkasvatukseen mutta joskus siihenkin. Esim. luontaisen uudistamisen valitsemalla saattaa riski  alueen heinittymiselle tai myöhemmin juurikäävälle kasvaa vaikka alkupanostus onkin pienempi.     Myös riskinsietokyky vaikuttaa valintaan.

    A.Jalkanen 18.8.2020, 11:18

    Mänty kasvaa oikein hyvin MT-kankaalla, ja laatukin voi olla kohtuullinen, jos tiheys on riittävä tai tehdään karsinta. Luontaisesta sekapuustosta (hieskoivu tms.) voi ottaa apuja tiheyden kasvattamiseen, kunhan männyt ovat saaneet riittävästi etumatkaa, ehkä pari metriä? Toivotaan, että heinä- ym. kasvusto tai hirvet eivät tee tätä hienoa suunnitelmaa tyhjäksi.

    Aloittajalle pahoittelut: tämäkin ketju on tainnut erkaantua lopullisesti otsikosta.

    Reima Ranta 18.8.2020, 12:27

    Pahoittelen, en todellakaan ymmärrä teitä. Minun on pitänyt olla metsien taloudesta ja sen tutkimuksesta kiinnostunut.  En olisi mitenkään muuten voinut harrastuksena, ilman omia pääomia, runsaassa kymmenessä vuodessa kasvattaa itselleni velatonta nelinumeroista metsätilaa. MHY:n sen aikaisella taloudellisella tietotaidolla se ei olisi ollut mitenkään mahdollista, koska he tavoittelivat Tapion suositusten mukaan aivan jotkin muuta, kuin taloudellista tulosta.

    Siihen aikaan Tahvosen ryhmä Metlassa, jossa mukana mm. Hyytiäinen, Viitala jne., alkoivat tehdä taloudellista tutkimusta aiheesta, joka oli tietysti perinteisille metsämiehille hirveä punainen vaate, joka ilmeisesti voi jäädä historiaan vasta sukupolven vaihtuessa. Tapion miesten kanssa käytiin silloin lehtienkin palstoilla kovaa vääntöä siitä, mitä metsänomistajan taloudellinen tavoite yleensä tarkoittaa. Sama epäselvyys on monella vieläkin, vaikka käsitykset ovat sentään paljon jo muuttuneet. Täälläkin jotkut osaavat vain räyhätä, kun mitään ymmärrystä ei ole koko asiasta.

    Huvittuneena seuraan esim. Gla;n Tahvosen ryhmän tulosten halventavia mitätöimispyrkimyksiä, vaikka se on vakavimmin otettavaa taloudellista tutkimusta aiheesta Suomessa. Gla:lla on joku salainen muu tietolähde, josta ei täällä huudella, kuten hän itse kertoo.

    En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa – vai molempia. Keskustelu aiheesta on täällä niin ala-arvoista, ei taida maksaa vaivaa.

    MJO 18.8.2020, 12:55

    Millä perusteella Tahvosen tutkimus on ehdoton fakta, mutta Tapion tutkimukset tuubaa?

    Paljonko tällä Tahvosella on omaa metsää ns. jatkuvassa kasvatuksessa?

    Lueppa Reima esim. Jouko Juurikan kirja 500 mottia. Se perustuu täysin omaan kokemukseen monelta vuosikymmeneltä. Ei ole mennyt hänelläkään ihan talkoo hommiksi, vaikka on uudistanut ja hyvin tehokkaasti onkin.

    Jatkuvalla kasvatuksella on varmasti oma paikansa ja kannattavampaa on tietyissä paikoissa ja onnistuessa. Varsinkin mitä enemmän mennään tunturilappiin sitä varteenotettavampi tapa.

    En olisi mitenkään muuten voinut harrastuksena, ilman omia pääomia, runsaassa kymmenessä vuodessa kasvattaa itselleni velatonta nelinumeroista metsätilaa. 

    Et varmasti voi tehdä sitä jatkuvalla kasvatuksellakaan. Et ainakaan markkinahintaisilla tiloilla. Tai sinun runsas 10v on todella runsas.

    Minun mielestäni esim. omalle istutustyölle ei kuulu laskea samaa hintaa, kuin jouduin maksamaan ulkopuoliselle urakoitsijalle. En minäkään saa samaa rahaa käteen, jos istutan palkkatyönä toiselle. Miksi laskelmissa minun pitää maksaa itselle enemmän palkkaa, kun saisin naapurilta?

    Reima Ranta 18.8.2020, 13:10

    Ajattelin, etten osallistu enää tähän keskusteluun em. syystä, mutta vastaan nyt, kun olen vielä koneen ääressä. En ole lukenut Juurikkalan kirjaa, mutta tunnen hänet kyllä henkilökohtaisestikin. Ahkera ja osaava metsämies.

    Mitä se taloudellinen tutkimus osoittaakaan rehevillä kasvupaikoilla menetelmistä?

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 41 42 43 … 53 54 55