› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 40 41 42 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 17.8.2020, 19:27

    Alikuoletus, uusi hieno termi jälleen! On mennyt melkoiseksi saivarteluksi metsän kasvatus.

    Kumikettu 17.8.2020, 19:38

    Alkuoletus, hän sanoi. Jos ei näitä ole, ei ole spekuloitavaakaan.

    Visakallo 17.8.2020, 20:34

    Olen joskus aikaisemminkin kysynyt palstan innokkaimmilta NNA-ihmisiltä, kuinka paljon he ovat saaneet tällä laskennalla parannettua metsätaloutensa kannattavuutta. Selkeät vastaukset ovat antaneet odottaa itseään, mutta jokohan nyt siinä onnistuttaisiin?

    Scientist 17.8.2020, 20:35

    Taloustiede ei ole eksakti tiede, vaikka siinä matematiikkaa käytetäänkin. Eri teoriat pätevät vain tietyissä olosuhteissa, eivät universaalisti. Esimerkiksi tällä hetkellä korona on sotkenut kaikki teoriat. Toki NNA laskelmia voi tehdä ja ne saattavat olla valaisevia. Mutta kukaan ei tiedä mikä on tilanne 50 vuoden päästä puun kysynnän, hinnan, suojeluvaatimusten, ilmastovaatimusten, metsien terveyden jne suhteen. Aino järkevä linja lienee tukkipuun kasvatus kuten tähänkin asti.

    mehtäukko 17.8.2020, 20:50

    Parannettua, mutta myös se, että kuinka tiukkaan hirttäydytte pääteltyyn korkoratkaisuun? Menipä hommat muutaman vuoden päästä vaikka kuinka päin persettä,- korko mikä korko…!! Vai uudella laskelmallako heivataan oletuksia arkiseen realismiin?

    Puuki 17.8.2020, 21:18

    Onhan se hyvä osata edes perusteet, niin ei ainakaan tule jymäytetyksi miten tahansa.  On sekin tullut huomattua, miten NNA-laskelmilla pyritään vaikuttamaan myös yleiseen mielipiteeseen.  Vai ettekä ole muka huomanneet sitä koskaan ? Se onkin luultavasti ollut  sen kannattavuuskaskennassa apuvälineena  käytön päätarkoitus joillakin .     Voi sillä yksityinenkin arvioida jonkin homman kannattavuutta etukäteen. Samalla tavalla  ne tekee suuremmissa ympyröissäkin kannattavuuslaskelmia isot tapit.

    jees h-valta 17.8.2020, 21:24

    Isoja on kömmitkin sitten. Onhan niitä käyty tehtaita ostelemassa. Ja varmasti ovat jonkun laskelmissa hyvinkin olleet kannattavia sijoituksia.

    Gla 17.8.2020, 21:29

    Alkuoletus ei ole uusi asia tai saivartelua, vaan peruskoulun ala-asteella tutuksi tullut perusasia. Itse käytän kyllä termiä lähtöarvo, sama asia. Se määrittelee, mitä lasketaan. Esim. kasvaako mänty alikasvoksena vai ainoastaan aukossa. Tai tuleeko haavan hakkuun jälkeen uusia kasvatuskelpoisia vesoja vai ei. Matematiikka on siitä hieno laji, että sopivilla lähtöarvoilla pihlajakin saadaan paremmaksi valinnaksi vt-kankaalle kuin mänty. Ja tästä näissä laskennoissa on kyse. Siinä todellakin riittää pähkäilemistä ja siksi on täysin väärin sanoa, ettei laskentaan kuulu pähkäilyt ja muu spekulointi. Jos jatkuvassa tuleekin kasvatuskelpoisten taimien sijaan vain heinää, ei mikään taloustiede saa tällaista metsänhoitoa kannattavaksi millään korolla. Ei, vaikka Tahvosen sormiharjoitusten perusteella pitäisi olla kultakaivos. Eli jälleen kerran, laskenta karrikoituna on helppoa, mutta biologia mielenkiintoista.

    Laskentaa ei voi kyseenalaistaa siksi, ettei me tiedetä maailmasta mitään 50 vuoden kuluttua. Se ei ole peruste olla laskematta, koska jollain tavalla ratkaisut kuitenkin tehdään. Onko vaihtoehtoisissa menetelmissä paremmin huomioitu tilanne 50 vuoden kuluttua? Ei ole, mutta päätöksen tekijän pitäisi selvittää itselleen, millä tavalla ratkaisunsa tekee. Onko se tikanheittoa (minun tapauksessani ei osu taulun keskelle) vai tekeekö päätöksen oikeasti joku muu (näin mhy suosittelee) ilman, että itse edes tietää perusteita. Vai perustuuko päätös itse tehtyyn oletukseen, jossa eri vaihtoehtoja tarkastelemalla on saatu paras tulos.

    Visakallon kysymys tuloksen parannuksesta on hauska. Vertaaminen on mahdotonta, koska vain yksi tulos tiedetään. Siksi voi aina pitää itseään onnistujana.

    Visakallo 17.8.2020, 21:36

    Kysymykseni alkuoletus oli, että NNA-laskijan täytyy kyllä tietää oman toimintansa parempi kannattavuus, koska on osattu sanoa, ettei muiden metsätalous olisi niin hyvin kannattavaa juuri sen takia, etteivät he ole tehneet NNA-laskentaa.

    Gla 17.8.2020, 21:50

    Paljastan salaisuuden. Laitoin istutusmäntyä laikkumätästetylle mt-kankaalle laskematta yhtään numeroa. Päätös perustui lukijoiden kuvissa olevaan lahopuupinoon ja heinittyvään maaperään. Ainoa vaihtoehto oli antaa taimettua luontaisesti hieskoivulle, mutta en nyt halunnut sellaista metsää.

    Oikea vai väärä päätös?

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 40 41 42 … 53 54 55