› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 544)
1 2 3 4 5 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jovain 18.7.2020, 06:58

    Olen Visa samaa mieltä. Eihän se hölmö ole joka myy metsätilan tai tilapaketin. Sen sijaan ostajaa voidaan pitää hölmönä. Siellä ne ovat ”odotusarvot taseessa” ja aina joku ostaa.

    Ei ole tilojen myyntilistoilla puustoisia metsätiloja myytävänä. Niitä on hyvin vähän ja voi olla myytävät tilat moneen kertaan myytyjä. Putsattuja ainakin ovat ja ”arvokohteiltaan kaavoiotettuja”.

    Metsätiloilla keinottelua on käyty tässä maassa ja paljon. Eiköhän ole metsätilakauppa logistiikan ohella tuottoisinta puukauppaa. Mitä näistä tavan metsänomistaja sitten hyötyy. Ei yhtään mitään….

    Puuki 18.7.2020, 07:01

    Kun ensiharvennusrästejä on syntynyt paljon , ei se sitä tarkoita, että mh-ongelmia kannattasi lisätä toisella mo:lle ja kansantaloudellekin vahingollisella tyylillä.  Jk ei olisi kiellettyä vaikka uudistusvaatimus olisi siinäkin olemassa kohtuullisen pitkä ajan päästä kuten muissakin hakkuissa.   Reheviin pienaukkoihin ei tavallisesti tule taimia 15-30 vuodessakaan, jos niitä ei ole ollut siellä jo alunperin olemassa.  Silloin alkaa viimeistään näkyä vajaatuottoisuuden ongelmat puun kasvatuksessa. Toinen isompi ongelma on liika kuusettuminen juurikääpäriskialueilla ja kuuset liian karuilla kasvupaikoilla.  Karujen maiden kuusettuminen tosin johtuu tällä hetkellä pääosin  hirvieläinongelmasta eikä se tee eroa kasvatustapojen välillä.  Juurikääpäalueilla jk on suurempi riski kuin viljelemällä perustetuissa taimikoissa.

    Taiki 18.7.2020, 07:14

    Onkohan noilla rahastoilla sama systeemi metsän arvostuksessa kuin normaali osakeyhtiöillä. Omistan pienen palan omistamani oy:n kautta. Kukaan, ei verottaja ei tilintarkastaja eikä kirjanpitäjä ole ollut kiinnostunut alueen tasearvosta vaikka hakkuita on tehty. Tulot tulee tuloslaskelmaan, mutta tasearvo on hankintahinta. Ilmeisesti voisin hakata viimeisen risun (mitä en tee) ja metsälön arvo taseessa pysyisi entisenä. Arvonalennus tulisi tappiona esiin vasta kun alue myytäisiin pois.

    Jos rahastot voivat toimia samoin hyvän tuoton näyttäminen on helppoa.

    tamperelainen 18.7.2020, 08:44

    Eiköhän valvoja ole nykyään FIVA(aiemmmin RATA),jolle voi myös tehdä ilmoituksen tai kantelun esim metsärahastosta,jos arvostustasot epäilyttää

    A.Jalkanen 18.7.2020, 09:45

    Tulot tulee tuloslaskelmaan, mutta tasearvo on hankintahinta.

    Tuottolaskelma menisi varmaan selkeimmin samoin kuin yksityisillä metsätiloillakin, että vuotuisia nettotuloja (tulot – kulut) verrataan kunakin vuonna eli laskentahetkellä kiinni olevaan pääomaan (puustopääoman tasearvo = tasearvo vuoden alussa – hakkuut + kasvu). Toinen tapa on laskea alkuinvestointi pääomaksi ja verrata siihen tuottoja ja kuluja (NNA-laskelma), mutta se toimii parhaiten, kun harkitaan ja verrataan investointikohteita.

    Tolopainen 18.7.2020, 10:31

    Metsän pääoman tuotto on n. 2%, eikä metsärahastot ole kilpailukykyisiä rehellisellä pelillä.

    Puuki 18.7.2020, 10:49

    Metsärahaston arvoakin saadaan suuremmaksi esim. kaavoittamalla mökkitontteja.  Ehkä  silloin ei sovi esittää tulosta pelkästään puuston myyntitulojen mukaan.  Jos mökkitontteja ei ole sinä vuonna saatu myytyä, niin suhteellinen tulos voi vaikuttaa liian pieneltä.  No eipä ole tarkempaa tietoa itselläni ainakaan miten laskevat ja esittävät tuoksensa.    Jotkin asuntorahastothan nosti laskennallista arvoaan arvostamalla asunnot ostohintaa paljon korkeammiksi tulevaisuuden hinnan nousua ennakoiden. Sitten kun hinnat yllättäen laskee eikä nousekaan, niin rahaston arvo tekee saman.

    Metsien tuottoa (NNA) lasketaan useimmiten keskimääräisen  3 %:n mukaan  (ei aina). Sopivin laskentakorko riippuu mm. yleisestä korkotasosta, lainojen korosta, muiden palvelujen ym. hintojen kehityksestä,vaihtoehtoisesta omasta korkotavoitteesta jne.    Oletusarvona on puun hinnan ja mh-kulujen pysyminen nykytasolla (yleensä).   Mutta onko menneisyydessä pysynyt trendi siinä ?  Osin ehkä on , pääosin ei .

    Tolopainen 18.7.2020, 10:59

    Suurin osa erilaisista sijoitustuotteista on huijausta. Ei kukaan tiedä mihin ne rahat menevät, joita sijoittajat laittavat kaikenmaailman etf:iin. Sehän voi olla että mitään rahastoa ei ole olemassakaan kuin pelkkä tietokoneohjelma. Näitä byramidihuijauksia on kokoajan markkinoilla. Nykyisin suurimpia tyhjän rahan tekijöitä ovat keskuspankit. Kaikki talousongelmat hoidetaan painamalla lisää seteleitä. Ei puhettakaan mistään vanhanaikaisesta leikkauspolitiikasta, jota jouduttiin markka-aikana tekemään. Siihen maailmaan ei enää palata.

    Puuki 18.7.2020, 11:14

    Eikös ne etf-rahastot perustu siihen , että seurataan jonkin tietyn alan indeksin kehitystä.  Rahastoissa on sijoittajien rahavaroja. Rahalla niitä osuuksia ostetaan ja myydessä saadaan rahaa enempi tai vähempi.   Sertifikaatit yms. on vielä enemmän pokeripeliä. Useimmissa maissa lopettiin coronakriisin alkaessa bear- sertien myynnit. Suomessa eivät vissiin heränneet pörssissä siihen ajoissa, kun täällä saattoi ostaa niitä, kun muualla oli jo sulku.

    protokone 19.7.2020, 19:15

    Rahastoilla on myös verotusetuja, kuten julkisuudessa on ollut niin rahastojen sisällä metsistä on muodostettu yhteismetsiä. Ja näin saadaan pääomaverotusta alas. Ilmeisesti verottajakin hyväksyy tämän kikkailun, jossa pääomatuloja siirretään matalammalle veroasteelle keinotekoisesti.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 544)
1 2 3 4 5 … 53 54 55