Ei nämä mitään uskonasioita ole. Kukin saa uskoa vaikka joulupukkiin, jos niin haluaa.

En edusta tai kannata mitään kasvatusmenetelmää. Minua kiinnostaa vain ja ainoastaan se, kuinka asiat talouden näkökulmasta matemaattisesti tarkasteltuna ovat ja mitkä tekijät tulokseen vaikuttavat ja millä herkkyydellä. Eikä siihen todellakaan  tarvita mitään sinun em. pähkäilyjä tai arveluja.

RR: No kerro sitten mikä oli vain arvailua ja pähkäilyä ja meni pieleen siinä esimerkissä kannattavuuden laskennassa ?   NNA:n laskenta perustuu arvioihin ja oletuksiin tulevaisuuden kehityksestä mm. puun hinnan suhteen.   Samoja arvoja käytin puun hinnoissa, taimien hinnoissa  ja työn hinnoissa kuin yleisesti käytetään NNA-laskelmissa.Korkokin oli realistinen.   Erona arvometsän esimerkkeihin saattoi olla parempi kokonaiskasvu (jalostetut taimet , maanparannus ym.) ja 2-harv. tekeminen yläharvennuksena alaharvennuksen sijaan.

RR:

Puuki: ” JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puutavaran arvo.

Mihin ihmeeseen Puuki tarvitsee tällaisia pähkäilyjä NNA:ssa. 

Totta helvetissä ne pitää ottaa huomioon. Ne on poissa muista tuotoista esim. osakkeet, ML osuustili yms..  Lisäksi ne lahoaa maahan, seuraavan syysmyrskyn seurauksesta. Jolloin istutuskulut tuleekin maksuun ja pikkaisen korkeampina hoitokuluina.

Maailmassa ei ole laboratorio olosuhteet reimaseni.

Laskenta voidaan tietysti tehdä mistä metsän kasvuvaiheesta tahansa.

Ei todellakaan voida, jos käytetään korkoa korolle laskentaa.

Eikös siinä laskennassa ollut myös huomioitu hiilensidonta ja jne. Minusta jyväskylän ylopiston laskenta oli aika laajapohjainen eikä ollut pelkästään metsän tuottoon riipuvainen.

Se pitääkö metsänomistajan edes huomioida laskennassa hiilesidonta ja muut ilmastotekijät niin eipä kai jos niistä ei korvausta saa. Mutta ei kai metsänhoito saisi olla myöskään päästölähde ja ilmastoa haittaava teko eikä myöskään merkittävästi luontoa tuhoavaa toimintaa.

Käsittääkseni JY:n simulaatiomalli maksimoi monitavoitteisesti eli puukauppatulo oli vain yksi tavoite muiden joukossa, ja tavoitteena oli että kaikkien saatujen hyötyjen yhteen laskettu määrä oli mahdollisimman suuri. Silloin vaikkapa mustikan sadon arvo on samalla viivalla kuin puukauppatulo. Ehkä laskelman näkökulma oli yhteiskunnallinen?

Kullakin metsänomistajalla on omanlaisensa hyötyfunktio. Tämä keskustelu osoittaa, että toiset luulevat saavansa jaksollisella mallilla paremmat puukauppatulot ja toiset jatkuvalla mallilla. Kun mukaan otetaan riski, että ennustettu kehitys ei toteudu tai otetaan mukaan muita tavoitteita, kuvio monimutkaistuu. Veikkaan, että uudistamisen suurempi varmuus on yksi painava syy jaksollisen mallin suosioon.