› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 37 38 39 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen 17.8.2020, 08:02

    Olishan tuohon voinut laittaa oikeitakin lukuja. Tänä vuonna hehtaarin uudistuskulut, mätästys 370€ ja taimet 1500kpl a 20sent, eli yhteensä 670€. Istutustyölle en laske palkkaa itselleni. Miksi uudistuskulut piti tuplata. Todellisuudessa kulut oli nolla, koska hakkuutähteistä tuli kolme kertaa enemmän euroja itse kerättynä ja vähän leppikkoa lisäksi.

     

    Puuki 17.8.2020, 08:29

    Työn hinnat mukana. Mistäpä minä olisin tiennyt että sinä T . et arvosta omaa työtäsi ollenkaan. Silti nykyarvot 1933 /690 istutuksen hyväksi .

    Tolopainen 17.8.2020, 08:41

    Olishan tuossa voinut maksaa itselle ja rouvalle palkan, niin olisi saanut lisää vähennyksiä ja verotonta tuloa.

    MJO 17.8.2020, 09:56

    Olishan tuossa voinut maksaa itselle ja rouvalle palkan, niin olisi saanut lisää vähennyksiä ja verotonta tuloa.

    Mitenkähän tuo onnistuu? Miten maksat itselle ja rouvalle palkan verottomana ilman sotukuluja yms. Samalla kuitenkin ne olisi täysimääräisesti vähennyskelpoisia?

    Ei taida tolopan verokikkailut kestää päivänvaloa.

    MJO 17.8.2020, 10:12

    Palatakseni Puukin laskentaan:

    Lähtötilanne 300m3, joista vedetään 220m3 tonttiin. Lähes 3/4 puustosta poistetaan. Olettaen vanhat suurimmat poistetaan ja enemmän varjossa kasvaneet jää.

    Tämän jälkeen 15 vuoden päästä jäljelle jäänyt ”harsittu raiskio” olisi tuplannut ainespuumäärän ja olisi taas valmis 80m3 harvennukseen? Kasvu olisi ollut 5,33m3/ha heti rajusta edelisestä harvennuksesta alkaen.

    Uskokoot ken haluaa.

    Reima Ranta 17.8.2020, 11:06

    Puuki: ” JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puutavaran arvo.

    Mihin ihmeeseen Puuki tarvitsee tällaisia pähkäilyjä NNA:ssa. On vain tuloja ja menoja joiden nykyarvojen perusteella optimikäsittely määräytyy. Älä nyt menetä totaalisesti uskottavuuttasi, jos olet NNA:sta pihalla kuin lumiukko.

    Puuki 17.8.2020, 11:26

    RR: Itse et ymmärrä mitä NNA:ssa lasketaan jos niin luulet.  Olemassaoleva tilanne pitää ottaa huomioon.   Liian yksinkertaista varmaan monelle käsittää.  MJO on jäljillä tuossa epäilyssä, että jäävä puusto elpyisi noin hyvään kasvuun 15 vuoden sisään.

    Laskin esimerkissä korkoakorolle menot ja tulot kiertoajan loppuun ja sen jälkeen lukemat diskontataan vastaamaan nykyarvoja.   Se on sama lopputulos vaikka joka käänteessä ne tulot/menot olisi diskontattu nykyarvoonsa.   Kysymyksessä on yksinkertaistettu reaali- tilanne.  Jos alussa hakkuutulo on toisella lailla hakattaessa paljon parempi, niin siinä tulee väkisinkin eroa tuotossa kiertoajan mittaan jo siitä syystä ( elä RR minua siitä syytä).   Iso ero tasaikäsen hyväksi johtuu siitäkin, että kokonaiskasvu on parempi kuin luontaisesti syntyneellä alikasvoskuusikolla. Ja kuusikon paras  tukkipuun lisääntyminen ajoittuu 40-60-vuoden välille. Tukkipuu% ~kaksinkertaistuu siillä aikavälillä. Jos 40 vuotias metsä on silloin hyvässä kasvukunnossa, hoidettu ,täystiheä , niin päätehakkuutulo lisääntyy niin paljon, että hitaasti kasvava harveikko jää auttamatta kakkoseksi myös koko kiertoajan tuotossa.

    A.Jalkanen 17.8.2020, 11:30

    Olisiko tuossa Metsälehdelle jutun juurta, että ottaisi Markku Remeksen haastatteluun ja ymppäisi juttuun vähän laskelmia joissa verrataan maallikolle ymmärrettävällä tavalla taloustulosta eri metsänhoitomalleissa? Vai onko tällainen jo tehty?

    Reima Ranta 17.8.2020, 11:42

    Kuinka ihmeessä NNA:ta voisi laskea tilanteesta, mitä ei ole olemassakaan. Mitä ihmettä sinä sekoilet.

    Kuten sanoin sinun em. pähkäilyä ei tarvita mihinkään.

    On vain tuloja ja menoja, joiden nykyarvojen perusteella optimikäsittely määräytyy. Laskenta voidaan tietysti tehdä mistä metsän kasvuvaiheesta tahansa. Taloudellinen periaate on selvä – maksimoidaan nettonykyarvoa eli taloudellista tulosta.

    Puuki 17.8.2020, 11:47

    Koville se näköjään ottaa.. No ei ole sinun pakko lukea kaikkea. En minäkään kaikkien kirjotuksia aina lue enkä usko, en sinunkaan kirjotuksia.  Jk-henkilöiden  esimerkit perustuu tavallisesti optimointiin jossa on osaoptimointi käytössä ; eli optimoidaan jk:n metsää ja kerrotaan tasaikäisestä vähemmän optimoitu versio.

    Kyllä se teoriassa on mahdollista , että alikasvos olisi esimerkin metsässä niin hyvin säilynyt edellisten harvennusten ansiosta, että se voisi kasvaa jopa sen n. 5 mottia/v  60 vuoden ajan.  Mutta paljon mahdollista että ei käytännössä semmosta metsää löydy. Huonommassa tapauksessa jk:n metsän NNA olisi vieläkin huonompi suhteessa istutusmetsään.

    Joku on muuten tehnyt opinnäytetyönkin jk:n ja tasaikäisen metsän kannattavuusvertailun (Tampereen?) AMK:ssa.   Kohteena oli 60-luvulta asti hevospelissä jatkuvankasvatuksen periaatteella kasvatettu kohde.   Ihannetilanne siis. Ei pärjännyt kannattavuudessa istutusmetsälle sekään.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 37 38 39 … 53 54 55