› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 36 37 38 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 16.8.2020, 22:04

    Trollilla ei ole metsää…

    Varsi 16.8.2020, 22:09

    Toimituskauppa on joskus ainoa tapa saada puut myydyiksi.

    Jovain 16.8.2020, 22:24

    Visa, pettää pettää, mutta tehän saatte pitää mielipiteenne.

    Perko 16.8.2020, 22:48

    Mehtäukko, ”Sanoi kuka mitä hyvänsä, käytännössä ppa 10:n tietämille raiskattu metsälö EI ala tuottaa tuloa heti kasvun muodossa.” 

    Siitä koulutuksesta, sen puute vaivaa.  Ei vaan ”solmu ” löysäänny työntää tai vetää.

    Metsä on kasvanut eilen niin ei se yhdessä yössä lopeta. Tuotto on yli 14% 10,2 ppa:lla.

    Koita silti kestää!

    mehtäukko 17.8.2020, 06:02

    Tutkimustiedonkin valossa on koko ajan ollut käsitys, että harvennushakkuiden ”valo sokki” pysäyttää kasvun useiksi vuosiksi. Siten esim. kasvatuslannoitusta ei suositella kuin parin kolmen vuoden kuluttua.

    Kuinka jk:n harsinta hatelikko-asteelle valohoitoon ei tekisi samaa ilmiötä?

    Visakallo 17.8.2020, 06:05

    Perko: ”Tuotto on yli 14% 10,2 ppa:lla.”

    Mitä puulajia ovat?

    jees h-valta 17.8.2020, 06:11

    Mehtäukko oikeassa. Olen nyt Kullaan suunnalla katsellut tienvarsikuviolla kun joku teki todella karsean harsintahakkuun eli otti varjopuolen metsästä ison puuston tukeiksi. Kova metsä olikin. Hankintana tehtiin ja kovasti hyvin yritettiin välttää jäämäriukujen vaurioita. Onnistuikin. Mutta nyt ne rääpät on melkein ruskeita kesän paahteen jälkeen. On kyllä aivan täysin turha jättö. Ottaa paljon vuosia jos niistä joku kasvuun lähtee. Alikasvos ei helposti toivu synkän metsän jälkeen valoshokista.

    A.Jalkanen 17.8.2020, 06:13

    Shokki riippuu lähtötilanteesta: mikä on ollut valoilmasto ennen hakkuuta eli tiheys ja puulajit. Tämä biologia ja kasvatus kuuluisi kylläkin Vaihtoehtoja avohakkuulle -ketjuun, siirrytään sinne?

    Tolopainen 17.8.2020, 06:24

    Vielä 50-luvulla jk olisi onnistunut, kun hakkuut oli miestyötä ja puut ajoivat hevoisilla. Nykyaikana ei tule kuin tappiioo. Pitkään sitten menikin, kun nuo vanhat harsintametsät on saatu tuottamaan ja unohdettu niiden huonot puolet.

    Puuki 17.8.2020, 07:40

    Rautalankamalli miten tuottoa tulee . Esimerkkinä 300 motin päätehakkuukuusikko jossa on sen verran  erirakenteisuuttakin , että ehkä kannattaa kokeilla jk:n käyttöä.   1 ve : avohakkuu jolloin kantohinta/yksikkö (motti) on 6 € parempi kuin harvennuksella ( tässä jk-hakkuu) . 2. ve: poistuma jk-korjuussa on 220 mottia jää siis 80 mottia pystyyn.

    Vuoden 0 lähtötilanteessa  1 ve:n bruttotulo suhteessa 2 ve:oon :  6 x 220 = 1320 € +  (40 x 28 + 40 x20) =  +3240 € .    Uudistuskulut 1170 € .  Hyvää jää päätehakkuulta siis 2070 € .    taimikonhoitokulut v. 5  140 € ja v. 10  190 € (Kemera vähennetty) .  Ve 2:n th-kulut 140 €  v. 5 (epätasanen alikasvostaimikko) .  Korko% = 4 .       Seuraava harsintahakkuu ve 2 :ssa on 15 vuoden päästä .    Ve 1:n kuusitaimikon eh on  v. 28    (Mt , E-suomi) .

    Tilanne v. 15 :   ve 2 : ssa puuta harsitaan metsänhoidollisesti  80 mottia k/t= 4/6 … = 80 x 38 € = 3040 € .   Th-kulut 207 €.    Ve 1 : ssa taimikko kasvaa ja kuluja on tullut 207 + 231 = 438 € .

    Ve 1:ssa on lisäksi jäänyt v:n v. 0 tilanteesta hakkuutuloja 2070 € jotka (4 % mukaan laskettuna) mukaan on nyt 3728 € .   3728 – 438 = 3290 € .      Vertailu :  3290 – 3040 = 250 € ve1:n hyväksi.    Seuraava tapahtuma on ve 2:n alikasvostaim. hoitoa  v. 20  140 €  , sitten ve1:n ensiharvennus v. 28.

    Tilanne v. 28 :  Ve 1 :ssä  eh-tulo 50 x 14 = 700 €   +  250 x 1,o4^13 = +1116 €.    Ve 2 : ssa  th-kulut 140 x 1,o4^8= – 192 € .

    V. 30 : Ve2:n harsintahakkuu  80 x 38 € = 3040 € .  3040 € – 208 € (th) = + 2832 € .

    Seuraavaksi on ve2:ssa th:a v. 35  ja harsinta v. 45   5100 + 3040 – 208 = 7923 €  . Ve1:ssä yläharvennus v. 45 .  jossa poistuma on 130 mottia , k/t = 3/7 ,  4915 € + 546 € = 5461 € .

    Eli v. 45 on ve2 plussalla 7923- 5461 = 2462 € .      Seuraavaksi ve1:n päätehakkuu v. 60 ja eh2:ssa harsinta.  Ve 1  363 m³,  k/t 1/9,  keskihinta= 56 € => 20328 € .   Ve 2  80 x 38= 3040 €  + 2432 € x 1,04^15  – 208€= 3040 + 4892 =>   7266 €  ( + pystyyn jäävän puuston arvo, jos sitä on) .

    Tässä siis yksi esimerkki , kun molemmissa kasvatustavoissa on optimoitu tilanne ja -hakkuut. Kuusitaimikossa (ve1) ei tarvita muita th;ja koska on täystiheä sulkeutunut taimikko (eh:n aikaan). Ennen päätehakkuuta v. 60 saattaa raivaus olla tarpeen joten lopputuloksesta voi sen kulut vielä vähentää.   (Taimikonhoidon kulut laskettu molemmissa kemeralla vähennettynä vaikka niitä ei taida saada ve2:n taim. siistimisiin)  Nykyarvot lopputuloksille saadaan diskonttaamalla. Luvut kerrotaan  kertoimella 0,0951 .

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 36 37 38 … 53 54 55