› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 33 34 35 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Lähetetty: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 16.8.2020, 13:30

    Elikkä: jkssa jäävän puuston arvo vastaa investointina uudistamiskuluja, mutta sillä erolla että se alkaa tuottaa heti tuloa kasvun muodossa. Tähän asti näkemistäni analyyseistä Markku Remeksen tekemä on edelleen paras, koska sen ymmärtää maallikkokin. Laskelman mukaan jaksollinen malli on kilpailukykyinen.

    A.Jalkanen 16.8.2020, 13:33

    Sen verran vielä tuoton maksimoijille ”noottia” että ensin aukolle on tehtävä lain vaatimat uudistumisen varmistavat toimet, vähimmillään maanmuokkaus, ja vasta ylimenevä osa puukaupparahoista voidaan sijoittaa vapaasti.

    Puuki 16.8.2020, 13:46

    Puuki: ”JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .”

    On teillä ihme sekoiluja!! Kuinka äärettömän yksinkertaiset asiat voivat olla näin vaikeita??

    Olen samaa mieltä. Miten voi olla niin vaikea käsittää, että kun vertaillaan jk:a ja tasaikäistä metsän kasvatusta ja sen kannattavuutta jollain kohteella, niin se on eri asia kuin esim. sijoitus ja sen mahdollinen tuotto pörssissä .  Riski on pörssisijoituksessa ihan erilainen ja tilanne muutenkin  erilainen.  Toistan : Vertailtaessa tasaikäsen ja jk-metsän kasvatusta keskenään jk:ssa tasaikäsen viljelyn uudistuskuluja vastaa yleensä metsään kasvamaan jätetyn puuston pääoma-arvo.    Korkotason valintaan voi vaikuttaa sitten mo:n omat tavotteet muualta saatavissa olevissa sij:ssa  tai vaikka lainan korko.

    Elikkä: jkssa jäävän puuston arvo vastaa investointina uudistamiskuluja, mutta sillä erolla että se alkaa tuottaa heti tuloa kasvun muodossa

    Tuloa ei tule heti jk:ssakaan.  Viljelyvaihtoehdossa (tai yhdistetyssä luont. +vilj.)vähän myöhemmin mutta koska kokonaiskasvu (tapauksesta riippuen ) on yleensä paljon parempi (vert. ed. harveikon kasvureaktiojuttu) , niin se  useimmiten peittoaa hyvillä kasvupaikoilla jk:n jossain vaiheessa tulevan hyvän arvokasvun tuoman edun.   Ja se Tolopaisen jo kertoma korjuuvaurioiden riski lisääntyy sitä enemmän mitä useammin käydään koneilla ajelemassa metsässä.

    mehtäukko 16.8.2020, 13:52

    Kyllä jk-puusto ei heti tuota mitään. Korkeintaan harvuuttaan eteläreunalle muutaman kuivan kuusen. Niin tavan harvennuksissakin muutama vuosi tärvääntyy tointumiseen.

    mehtäukko 16.8.2020, 14:06

    ”Taloudellisessa mielessä pääoma kannattaa pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten… Investoidaan sinne, missä tuotto n ä y t t ä ä parhaalta..”

    Mehtäukko on joskus tuonut julki valintansa, – siis perhemetsätalouden vakaa eteneminen. Siihen kuvioon ei sovi mitenkään sekoilut, jossa ostetaan ja myydään hetken hurmassa metsätiloja” parhaan” tuoton maksimoimiseksi.

    Tai kulanssithan tekevät niin.

    Reima Ranta 16.8.2020, 14:28

    Onko teillä jollakin ymmärtämisvaikeutta siinä, että pääoma on kannattavinta pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten? Se on minusta jo huolestuttavaa ymmärtämisvaikeutta.

    Ei nämä nyt mistään uskonasioita ole. Eikä se tarkoita, että on minkään kasvatusmallin kannattaja, jos laskee. Niin vain pyritään selvittämään vaihtoehtojen taloudellista merkitystä.

    MTK haluaisi pitää järjestön edun kannalta (ei edes jäsentensä edun kannalta) pirstoutuneena, huonosti kannattavana pienmetsänomistuksena, joita voisi rahastaa. Pyrkimys tulisi olla juuri päinvastainen. Tiloja pitäisi pyrkiä kiireesti yhdistämään taloudellisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.

    Rane 16.8.2020, 14:32

    ”MTK haluaisi pitää järjestön edun kannalta (ei edes jäsentensä edun kannalta) pirstoutuneena, huonosti kannattavana pienmetsänomistuksena,”

    Miten MTK tämän tekee?Reima?

    Tolopainen 16.8.2020, 14:53

    Vai oliko se SAK.

    Kurki 16.8.2020, 15:18

    Reima Ranta:

    Puuki: ”JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .”

    On teillä ihme sekoiluja!! Kuinka äärettömän yksinkertaiset asiat voivat olla näin vaikeita??

    Taloudellisessa mielessä pääoma kannattaa pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten – tietysti riski huomioiden.

    Puuki on tuossa oikeassa.

    Päätehakkuussa vapautuu pääomat kokonaan etsimään tuottavinta sijoitusta, mutta JK:ssa puolet jää metsäsijoitukseksi. Esimerkiksi Metsäliitton osuuskiin voi sijoittaa hyvälle korolle koko hakkuutulon, kunhan hakee 0-verokirjan puiden myynnille. JK:n 100 motin rääseikkö jää kasvamaan 3% korolla, mutta päätehakkuun 90% tukkiosuuden 500 mottia siirtyy kasvamaan 5..,7% .

    Kyllä siinä syntyy huomattavaa laskentavoittoa tasaikäiskasvatukselle, joka tietenkin pitää ottaa laskelmiin.

    Kun puukauppoja tekee tarpeeksi tieheään, joka tietenkin vatii enemmän metsäpinta-alaa, niin uudistamiskustannukset ja taimikonhoitotyöt voi aina vähentää verotuksessa pois eikä niille enää tarvitse laskea korkoja vuosikymmeniksi.

    Jovain 16.8.2020, 15:23

    Tiedä missä määrin klusteri puolustaa itseään ja pitää puusta pidätetyn rahan omana rahanaan ja kattaa sillä puunhankinnan kustannukset. Pitää sitä kollektiivisena etuutena, omana rahanaan, klusterin rahana ja johon metsänomistajalla, omaan rahaansa ei ole käyttöoikeutta. On pystykaupan monopolista ja missä määrin täällä esitetään perusteettomia väittämiä, toista metsänhoitotapaa ja toista puukauppatapaa vastaan.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 33 34 35 … 53 54 55